Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan hallituksen valmistelema sote-uudistus suistaisi toteutuessaan Suomen sosiaali- ja terveystoimen toiminnalliseen ja rahoitukselliseen kaaokseen.

– Nyt esitetyssä välikysymyksessä käydään läpi yksityiskohtaisesti ja asiantuntevasti, vaan ei läheskään kattavasti, uudistuksen ongelmia. Tosiasia vain on, ettei uudistusta voi pelastaa korjaamalla sen ongelmia.

Tällä ja kaikilla sitä edeltäneillä sote-uudistushankkeilla on ollut sama ongelma, ja se on tekeminen hallinto edellä ylhäältä alaspäin, Lulu Ranne sanoo.

– Pitäisi ymmärtää, että hallinto on tukifunktio ja seuraus toiminnan tarpeista, ei itse tarkoitus. Kun uudistuksien lähtökohdat ovat vääriä, ei kokonaisuutta voida korjata esityksien ongelmia viilaamalla. Narulla ei voi työntää, ja hallitus yrittää nyt narulla työntämisen maailmanennätystä.

Tavoitteena on oltava terveempi kansa

Ranne painottaa, että tämä hanke on haudattava nyt, mutta samalla siitä ja sen edeltäjistä on vihdoin opittava, että seuraavaa hanketta ei perusteta samalla tavalla heti väärille lähtökohdille. Hallituksen sote-hankkeessa julistetaan kyllä hienoja tavoitetiloja, mutta jää puhtaasti uskon varaan, miten suunnitellut politiikka- ja hallintotoimet johtaisivat julistettuun lopputulokseen.

– Uudistuksen tavoitteena on oltava terveempi kansa. Uudistuksen keskeisen kysymyksen tulee olla, millaisia väestötason muutoksia haluamme ihmisten terveyteen ja sitä kautta sote-palveluiden tarpeeseen: mielenterveyden ongelmiin, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, diabetekseen, astmaan ja hengitystieallergioihin, sydän- ja verisuonitauteihin, aivo- ja muistisairauksiin, syöpiin ja niin edelleen.

– Esimerkiksi tyypin 2 diabeetikkojen määrää ei edes tilastoida vuosittain, mutta jos pelkästään lääkekorvauksia saaneiden henkilöiden määrä kasvaa keskimäärin yli 2 % vuodessa, on selvää, ettei kansan terveyttä paranneta eikä menoja saada kuriin hoidolla, vaan vaikuttavalla ennaltaehkäisyllä, Ranne toteaa.

Hallinto suunniteltava toiminnan tarpeisiin

Ranteen mukaan väestötasolla tavoiteltavat muutokset eivät toteudu hallintopäätöksillä, vaan kansalainen ja palveluprosessi kerrallaan. Tarjottavat palvelut, niiden tuottamisen prosessit ja palveluverkko on suunniteltava lähellä kansalaisia siitä lähtökohdasta, miten ne toteuttavat tavoiteltua muutosta.

– Hallinto suunnitellaan ja optimoidaan sitten toiminnan tarpeisiin, eikä päinvastoin.

– Terveyttä, toimintakykyä, diagnosointia ja toipumista tukevien palveluiden on oltava lähtökohtaisesti ilmaisia ja lähellä ihmistä, missä ikinä hän asuukaan, koska muuten niitä palveluita ei käytetä. Sote-palveluissa kapasiteetti maksaa joka tapauksessa, eivätkä käyttämättömät palvelut vaikuta, Ranne sanoo.

Avainsana on vaikuttavuus

Kansan terveydelle ja palvelutarpeelle asetettavat tavoitteet on konkretisoitava mitattaviksi vaikutuksiksi ja vaikutuksia tuottaviksi prosesseiksi, jotka nousevat ruohonjuuritasolta, väestöstä ja toteuttavista ammattilaisista käsin, Ranne listaa.

Ranne jatkaa hallituksen sote-esityksen ainoiden varmojen vaikutuksien olevan kustannuksien kasvun, palveluverkon keskittymisen ja työnjaon kaaoksen. Mitattavia vaikutuksia kansanterveyteen tai talouteen ei edes yritetä asettaa, ja kannustimet toimivat julistettua uudistuksen tarkoitusta vastaan.

Ranne vaatii, että seuraava sote-uudistus on suunniteltava ja toteutettava niin, että se asettaa konkreettisia kansanterveydellisiä tavoitteita sekä mittaa, tuottaa ja palkitsee tavoitteiden mukaista vaikuttavuutta.

– Soten uudistamisen on tuotettava lisää terveyttä, ei lisää hallintorakenteita ja kustannuksia.

SUOMEN UUTISET