Koululaisille jaettava feminismikirja: Aivopesua vai tasa-arvon edistämistä?

Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille ensi keväänä jaettava feminismikirja on herättänyt vastareaktioita. Moni ihmettelee, miksi oppilaille tarjoillaan tasa-arvoa yksipuolisesta näkökulmasta.

Suomen koululaiset saavat pian luettavakseen feminismiaatetta käsittelevän kirjan. Nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien teos nimeltään Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä jaetaan ensi keväänä kaikille peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille.

Ministeriöltä 70 000 euron avustus

Kirjakampanja on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tasa-arvohanketta, johon ministeriö on myöntänyt 70 000 euron avustuksen Lempäälässä toimivalle Kulttuurikeskus PiiPoon kannatusyhdistys ry:lle. Tasa-arvohankkeessa tehdään yhteistyötä mm. Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Feminismikirja on osa peruskouluissa ensi vuonna toteutettavaa niin sanottua ISOT-hanketta.

‒ Hankkeen tavoitteina on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta ja itsenä olemisen tärkeydestä, aktivoida nuoria käymään rakentavaa, tietoon ja faktoihin perustuvaa keskustelua, kuulla ja kerätä nuorten ajatuksia, tukea nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi sekä lisätä opettajien valmiuksia koulussa käytävälle tasa-arvokeskustelulle, kuvailee ISOT-hankkeen koordinaattori Janina Ahlfors lehdistötiedotteessa.

”Meidän kaikkien ei pidä olla feministejä”

Helsingin PerusNaiset ilmoitti jo viime viikolla vastustavansa ideologisen feminismin levittämistä koululaisille.

– Feminismi aatteena on jo pitkään tähdännyt tasa-arvon sijaan positiiviseen diskriminaatioon, jossa vähemmistön ja enemmistön edustajia on sallittua kohdella eri tavoin. Etenkään peruskouluun ei tällaista arvomaailmaa kuulu viedä. Meidän kaikkien ei pidä olla feministejä, eikä niin tule oppilaille myöskään väittää, PerusNaiset Helsinki ry:n puheenjohtaja Mari Rantanen linjaa.

Yleisessä tiedossa on Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin kriittinen suhtautuminen feminismiin.

– Sukupuolen mukaan ei saa erioikeuksia, eikä sen perusteella sorreta. Onko perussuomalaiset feministinen puolue? Ei ole, eikä siitä tule, Soini kirjoitti kesäkuussa plokissaan.

Feminismi pyrkii murtamaan sukupuolirooleja

Feminismi voidaankin nähdä aatesuuntauksena, joka pyrkii kohentamaan naisten asemaa yhteiskunnassa sekä murtamaan ja muokkaamaan perinteisinä pidettyjä miehen ja naisen sukupuolirooleja. Feminismiin kuuluu erilaisia, jopa varsin radikaaleja suuntauksia.

Myös naistutkimus on joskus voitu katsoa feminismiin kuuluvaksi. Yhteistä kaikille feministisille koulukunnille on miesten ja naisten tasa-arvon tavoittelu, joskin feminismi pyrkii tällaiseen tavoitteeseen erityisesti naisen aseman edistämisellä.

Feminismiä voidaan pitää myös poliittisena ideologiana. Tämän vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön kirjahanke on herättänyt vastareaktioita. Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Juho Mäenpää kirjoitti 1.12. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, ettei aio jakaa feminismikirjaa oppilailleen.

– En ryhdy feministisen ajatushautomo Hatun enkä minkään muunkaan kiistanalaisia ideologioita propagoivien tahojen mainoshenkilöksi.

”Törkeä yritys aivopestä nuoria”

Feminismikirjaan liittyvän ISOT-hankkeen taustalla toimii myös feministinen ajatushautomo Hattu, johon kuuluvat ex-kansanedustaja Rosa Meriläinen, tutkija Saara Särmä sekä toimittaja Johanna Vehkoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Facebook-sivulla monet kansalaiset arvostelevat feminismikirjan jakamista koululaisille.

– Törkeä yritys aivopestä nuoria ihmisiä. Onko Suomessa enää ajattelun vapautta? eräs keskustelija kirjoittaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastauskommenteista välittyy viesti, että feminismikirja nähdään osana koulujen opetussuunnitelman perusteita (OPS) ja siten osana perusopetukseen kuuluvaa tasa-arvotyötä.

Liike ei voi omia tasa-arvotyötä

Perussuomalaisten kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Laura Huhtasaari näkee feminismin vain yhtenä aatesuuntauksena muiden joukossa. Huhtasaaren mukaan feminismi sinänsä ei vastaa mihinkään olemassa olevaan ongelmaan.

– Suomalaisessa koulussa ei nähdäkseni ole minkäänlaista tasa-arvokuilua tyttöjen ja poikien välillä. Päinvastoin: Meillähän esimerkiksi tyttöjen oppimistulokset ovat tosi hyviä, Huhtasaari sanoo.

Suomalaiset tytöt ja pojat ovatkin menestyneet hyvin viime vuosina kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa, joka mittaa koululaisten oppimistuloksia.

Tasa-arvon tarjoaminen erityisesti feminismin viitekehyksessä on Huhtasaaren mielestä ongelmallista.

– Feministinen liike ei voi omia tasa-arvotyötä itselleen – ikään kuin oman sateenvarjonsa alle. Tasa-arvoa voidaan edistää myös toisenlaisista lähtökohdista. Feministeiltä monesti unohtuu se, että miehilläkin on tasa-arvo-ongelmia. Tämän vuoksi en näe tarpeelliseksi positiiviseen erityiskohteluun tähtääviä toimia feminismin nimissä, vaikka sitä näennäisesti kutsuttaisiinkin tasa-arvoksi.

Huhtasaari ei sinänsä vastusta kohuttua feminismikirjaa.

– Ei pidä pelätä erilaisten ideoiden esittämistä. Vapaassa yhteiskunnassa aatteita ja ajatuksia täytyy tietysti saada esittää, jotta niitä voidaan arvioida. Vastapainoksi koululaisille voitaisiin kuitenkin antaa myös toisenlaisia kirjoja. Voisimmeko esimerkiksi ajatella, että koululaisille tarjottaisiin kirja, joka kannustaa isänmaallisuuteen? Huhtasaari kysyy.

Taustavaikuttaja näkee kirjan tasa-arvon edistäjänä

Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä -kirjahankkeen taustalla vaikuttavan Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu sanoo, että kirjahankkeesta vastaa kyseiseen tarkoitukseen avustusta ministeriöltä hakenut ja saanut kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys. Kirjan hankkimiseen ei kuitenkaan käytetä ministeriön varoja, vaan kirjan hankintakuluihin on myöntänyt avustuksen Otavan kirjasäätiö.

Kuidun mukaan kulttuurikeskus valitsi kyseisen feminismikirjan kouluihin jaettavaksi Jyväskylän yliopistossa toimivien yhteistyökumppaniensa kanssa. PiiPoon joukoissa kirja halutaan nähdä tasa-arvon edistämisen välineenä.

Feminismin lähtökohta on yleensä edistää erityisesti naisen asemaa. Miten tasa-arvoon päästään, jos tavoitteeksi otetaan edistää vain toisen sukupuolen asiaa?

– Kirjassa määritellään feminismi niin, että se on tasa-arvoliike. Ajatellaan että on yhteiskunta, jossa sekä naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

Voitko mainita, mitä sellaisia etuoikeuksia miehellä on suomalaisessa yhteiskunnassa, jota naisella taas ei ole?

– Tosiasia on, että naisen euro on yhä 84 senttiä, eli naiset saavat työstään vähemmän palkkaa kuin miehet.

Työstä korvauksena maksettu palkka on kuitenkin yleensä sopimusvapauden piirissä oleva asia eikä kenellekään voida maksaa vähemmän vain sillä perusteella, että hän on nainen.

– Tilastollisesti katsottuna naiset kuitenkin ansaitsevat miehiä vähemmän, Kuitu vastaa.