
Riihimäen vankilan paistinpannukohu on vain pieni osa ongelmaa – Purra: Kohta eduskunnassa halutaan muslimiystävällistä lainsäädäntöä – ”Kyse on islamisaatiosta”
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
LEHTIKUVA JA JORMA REMSU
KEVÄÄLLÄ 2011 eduskuntavaalitentissä puheenjohtajat Jutta Urpilainen (sd.) ja Jyrki Katainen (kok.) kiistivät muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien tavoin, että kuntien pakkoliitoksia olisi tulossa. Hallitusohjelmassa pakkoliitoksia ei mainittu lainkaan, vaikka kuntien rakenteet ja toiminta aiottiin muuttaa perusteellisesti. Samat väitteet esitettiin syksyn 2012 kuntavaalitentissä. TV-kameroiden ulottumattomissa oli kuitenkin käynnissä hankkeita, joista oli sovittu jo kauan aikaa sitten.
Vuoden 2011 vaalien jälkeen hallitus haki kokoomuksen johdolla suurkuntamallia, mutta valtiovarainministeriön (VM) kuntaosaston 70 kunnan malli vuodettiin seuraavan vuoden helmikuussa julkisuuteen. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) piiloutui työryhmän taakse, mutta piti asiaa kuitenkin kevään mittaan esillä, mitä SDP kiirehti torjumaan. Puheenjohtaja Urpilainen sanoi Aamulehdessä (4.5.2012 ), että ajatus pakkoliitoksista on ”SDP:lle mahdoton”. Hänen mukaansa puolue ei lämpene pakoille edes silloin, kun vapaaehtoiset toimet eivät riitä turvaamaan kuntalaisten palveluita.
– Emme hyväksy pakkoliitoksia, koska emme usko niihin. Kantamme tässä asiassa ei ole muuttunut, hän jatkoi.
Pakkopykälä kummitteli kuitenkin yhä hallituksen kabineteissa: VM:n kuntaosaston työryhmä kirjoitti hallituksen pohjapaperiksi muistion, joka esitti pakkoliitosneuvotteluiden alkamista Helsingin, Tampereen ja Turun ongelmaseuduilla heti seuraavana syksynä, jos hallitus asiasta sopii.
Paperin mukaan hallituksen valtaa puuttua kuntajakoon vastoin kuntien tahtoa pidetään ”kuntauudistuksen etenemisen kannalta suotavana”. Asian paljasti Helsingin Sanomat (25.5.2012).
Syksyllä 2012 kuntaministeri Virkkunen totesi Kuntalehden haastattelussa, ettei hallituksen sisällä ole kovin suurta halua pakkoliitosten toteuttamiseen. Hallitussopu ei asiassa kuitenkaan häiriinny. Hallitus perustaa myös työryhmän selvittämään liitosten edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla.
Kunnallisvaalitentissä (11.10.2012) Katainen kiisti SDP:n väitteet, että Kokoomus olisi ajamassa pakkoliitoksia kuntarakennelakiin.
– En ymmärrä yhtään, ihmettelen väitettä suuresti. Juttelin muutamien puheenjohtajakollegoideni kanssa ja luulen, että tässä on jokin uutisankka. Minulle ja muutamalle kollegalle ei ole avautunut, mistä on kysymys. Tässä on pakko olla jokin väärinkäsitys, mikä minulle ei ole avautunut, Katainen selitteli.
Elokuussa 2013 julkaistussa rakennepaketissa hallitus velvoitti tiettyjen kaupunkiseutujen kunnat liittymään yhteen, jos enemmistö kuntien asukkaista kannattaa liitosta. Ratkaiseva keino oli seudullinen kansanäänestys, joka antaisi käytännössä suuren keskuskunnan asukkaille mahdollisuuden äänestää liitoksesta pienempien kuntien puolesta.
– Maailma muuttuu ja haasteet kasvavat, Jyrki Katainen perusteli.
– Kuntauudistukseen tarvitaan uusi vaihe, Jutta Urpilainen säesti.
SDP:n tilanne oli ristiriitainen. Toisaalla se vaati liitoksia, jotta rakennepaketti ei kaatuisi, mutta toisaalta se oli luvannut, ettei pakkoliitoksia tulisi. Ratkaisuksi kehiteltiin ns. demokratialukko, jota ryhmäjohtaja Jouni Backman kuvaili seuraavasti: hallitus voi toteuttaa pakkoliitoksen vain, jos alueen asukkaat kannattavat sitä. Alueen enemmistö voi siis estää liitoksen.
Asiantuntijat pitivät mallia heti perustuslaillisesti kyseenalaisena, ja se sai pilkkanimen ”Saddamin malli”. Perustuslakikysymyksiin perehtyneen oikeustieteen professori Kaarlo Tuorin mukaan tällä mallilla olisivat myös irakilaiset voineet äänestää yhdessä kuwaitilaisten kanssa, että Kuwait liittyy Irakiin.
Pakkoliitosesityksen läpimeno perustuslakivaliokunnassa oli vähintäänkin kyseenalainen. Kokoomuksen Kimmo Sasi piti valiokunnan jäsenenä seutuvaalia kyseenalaisena ja epäili, ettei esitys läpäise valiokunnan käsittelyä. Perustuslaillisten ongelmien lisäksi niin oppositiosta, mediasta kuin kuntakentältäkin alkoi kaikkialta kuulua kiivaita vastalauseita.
Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento (sd.) piti pakkoliitoksia farssina. Niinikään Suomen Kuvalehden haastattelema kansanedustaja Eero Lehti (kok.) kuvaili pakkoliitosesitystä farssiksi. Hänen mukaansa ”kuntauudistus on ollut monelle kokoomusedustajalle jo aiemminkin vaikeaa seurattavaa, mutta esitys kehyskuntien pakkoliitoksista oli viimeinen pisara. Lehden mukaan pakkoliitosesitys oli tämän hallituksen suurin virhearvio. Turkulainen sotesopan isä Petteri Orpo (kok.) vastustaa pakkoliitoksia. Puoluetoveri Harri Jaskari oli samaa mieltä.
Hallituksen kärkihanke on ajautunut umpikujaan, ja sen rivit ovat hajonneet kuin hapankorppu. Jäljellä on enää syyllisten etsintä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi Ylelle:
– Henna Virkkunen on jätetty täysin yksin. Pääministeri Jyrki Kataista ei näy missään. Se kertoo, että hallituksen pojat syöttävät tyttöjä leijonille. Virkkunen ilmoittikin 24.1. lähtevänsä kokoomuksen eurovaaliehdokkaaksi.
Keskusta hyökkäsi pakkoliitossuunnitelmia vastaan heti hallituskauden alussa 2011. Kun 70 suurkunnan suunnitelma tuli julki, sai entinen alue- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ruutia muskettiinsa. Hänen mukaansa uudistus oli ”kansan enemmistön tahdon vastainen” ja hän moitti hallitusta siitä, että se ”ajaa Suomeen pakolla suurkuntia.” (HS 8.2.2012)
Mutta mitä mieltä Mari Kiviniemi oli silloin, kun hän itse toimi kuntaministerinä? Keskusta oli aloittanut kuntien määrän radikaaliin vähentämiseen tähtäävän Paras-hankkeen jo vuonna 2005.
”Kuntaministeri Mari Kiviniemi aikoo laittaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen velvoitteisiin vastahakoisesti suhtautuvat kunnat kuriin pakkokeinoin. Ministerin mukaan Paras-hanketta ohjailevaan lainsäädäntöön on tulossa änkyräpykälä, jolla vastahakoisesti lain velvoitteisiin suhtautuvat kunnat pakotetaan liittymään johonkin yhteistoiminta-alueeseen.” (Iisalmen Sanomat 15.7.2009)
Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi, että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen EU-neuvotteluja varten tehty 88 pientalousaluetta esittävä kuntakartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa (22.7.1993). Luonnos ei ole toteutunut aivan suunnitellusti, mutta kuntien määristä on pidetty kiinni. Kuntaliitoksia on perusteltu taloustilanteella, mutta on jätetty kertomatta, että Suomen EU-jäsenyysneuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS-jako, jonka viimeisiä vaiheita toteutetaan nykyisessä kuntauudistuksessa
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2014 -lehdessä.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Saksan kristillisdemokraattien CDU:n ja CSU:n yritys rajoittaa hallitsematonta siirtolaisuutta ja raiteiltaan syöksynyttä turvapaikkapolitiikkaa onnistui vain puoliksi. Radikaaleja linjauksia sisältävä päätöslauselma meni läpi, mutta itse lakiesitys kaatui punavihreä rajuun vastarintaan ja omien rivien pettämiseen. Demarit varoittivat oikeistoa helvetin porttien avaamisesta. Entinen CDU-liittokansleri Angela Merkel puuttui peliin antamalla tukensa punavihreille. Täyden kannatuksen kristillisdemokraatit saivat vain vihaamaltaan AfD-puolueelta.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Ison-Britannian entinen pääministeri Tony Blair ehdottaa digitaalista henkilöllisyysjärjestelmää ja valvontateknologian laajentamista vastavetona oikeiston ja kansalaisten huolille lisääntyneestä turvattomuudesta ja hallitsemattomasta massamaahanmuutosta. Blairin mukaan tässä olisi konkreettinen ratkaisu ongelmiin, joista populistit puhuvat. Hän visioi, että tekoäly ja valvontateknologia voisivat myös tehostaa julkista sektoria. Entinen pääministeri korostaa, että yksityisyyden ja tehokkuuden välillä on tehtävä valinta ja uskoo kansalaisten olevan siihen valmiita. Kriitikot ovat puolestaan huomauttaneet, että valvontayhteiskuntaa ollaan nyt ajamassa ratkaisuksi vasemmiston itsensä aiheuttamiin ongelmiin.
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen metsiä päästölähteiksi väittävä Luonnonvarakeskus irrottautuu poliittisesta ohjauksesta ja laatii uudet laskelmat, jotka perustuvat rehellisyyteen ja todellisuuteen.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Lue lisää
Lue lisää