Kuukausi Ruotsin vaaleihin, vaihtuuko valta aseellisen väkivallan huippumaassa? – Valtiotieteilijä: Kysymys rikollisuudesta ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden otettava siihen kantaa

Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit 11. syyskuuta tilanteessa, jossa lähitulevaisuus on sumea kaikille. Ehkäpä siksi vaalien keskeiset kysymykset ovat korostetun kotikutoisia. Vaalituloksen voi ratkaista jo pelkästään äänestysvilkkaus.

Heinäkuun loppuun mennessä Ruotsissa oli tilastoitu 232 ammuskelua tänä vuonna. Henkensä menettäneitä oli 40 ja haavoittuneita 60. Rikollisuus on mielipidetiedustelun mukaan keskeisin teema syyskuun valtiopäivävaaleissa.

– Rikollisuusteema on noussut kuin raketti. Sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, sanoo valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.

Asetelma suosii konservatiivipuolueita

Vaalit käydään oudossa tilanteessa sodan riehuessa Euroopassa ja talouden ollessa mahdollisesti matkalla syvään monttuun. Kaikesta tästä huolimatta puolueet ovat keskittyneet Ruotsin sisäisiin asioihin ja dystopiat on jätetty tarkoituksellisesti sivummalle.

– Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet, toteaa Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.

Oikeiston voitto on kahden kauppa

Jos vasemmistoblokki voittaa vaalit sosialidemokraattinen hallitus jatkanee hallitusvastuussa nykyiseen malliin. Vahvistettuna vasemmistopuolueella ja vihreillä, keskustan tukiessa hallitusta valtiopäivillä.

Jos sen sijaan oikeistoallianssi voittaa, kysymys on jo paljon mutkikkaampi. Kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on jo esiintynyt tulevan pääministerin roolissa ja piirreskellyt uuden hallituksen kokoonpanoa. Kivenä kengässä on ollut ruotsidemokaatit ja erityisen tiukka tilanne on tulossa, jos kansallismielinen puolue menestyy vaaleissa kokoomusta paremmin.

– Asiakysymykset ratkaisevat, Kristersson muotoili Ruotsin radion haastattelussa kantaansa yhteistyöhön ruotsidemokraattinen kanssa.

– Ruotsin politiikassa emme ole pitkään aikaan pystyneet puhua toistemme kanssa asiakysymyksistä ja siksi konkreettiset ongelmat ovat ratkaisematta. Näin ei voi jatkua, kokoomusjohtaja täsmensi.

Salkkuja jaetaan jo

Porvarihallituksen mahdollisuuksia nakertaa kristillisdemokraattinen puolue, jonka johtaja Ebba Busch ilmoitti muutama päivä sitten, ettei suora hallitusyhteistyö ruotsidemokraattien kanssa ole mahdollista.

Ruotsidemokraattien osaksi jäisi tukea hallitusta valtiopäivillä. Ministerinpostit jakaisivat keskenään kokoomuksen, kristillisten ja mahdollisesti liberaalien edustajat.

– Olemme tehneet yhteistyötä kaiken aikaa kokoomuksen kanssa oppositiossa, joten olemme yhdessä hallituksen ydin. Toki hyvässä ja läheisessä yhteistyössä liberaalien ja ruotsidemokraattien kanssa, Busch toteaa Göteborgs Postenin haastattelussa.

Äänestysaktiivisuus saattaa ratkaista lopputuloksen

SVT/Novuksen elokuun mielipidekyselyn mukaan valtiopäivävaalien ykkönen olisi sosiaalidemokraattinen puolue, joka saisi 30,6 prosenttia äänistä. Kokoomus ja ruotsidemokraatit saisivat kumpikin 18,6 prosentin kannatuksen. Vasemmistopuolueen kannatus oli 7,2 prosenttia, keskustan 6,8, kristillisdemokraattien 6,3 ja liberaalien 5,2 prosenttia.

Ympäristöpuolue oli yllättäen kömpinyt äänikynnyksen yli ja sai nyt 5,1 prosentin kannatuksen kyselyyn vastanneilta.

Asetelmat oikeisto- ja vasemmistoblokkien välillä ovat hyvin tasaiset, joten voi hyvinkin olla, että vaalit ratkaistaan sen perusteella, miten puolueet saavat kannattajansa ylös, ulos ja liikkeelle.