Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Huhtasaari torppaa Mario Draghin ehdotuksen uudesta EU-yhteisvelasta: ”EU:ssa tarvitaan lisää yksityistä rahaa”

Perussuomalaisten Koskela: Kännyköiden käyttöä rajoitettava myös välitunneilla

Eerola: Monikulttuurisuuden varjolla ei voi hyväksyä lasten silpomista

Hallituksen ajamat laajennukset paikalliseen sopimiseen parantaisivat yritysten välistä yhdenvertaisuutta – Bergbom: Parhaassa tapauksessa paikallinen sopiminen on keino työpaikkojen pelastamiseksi

Purra: Paikallinen sopiminen helpottaa seuraavan työntekijän palkkaamista

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Patrik Öhberg.

Ruotsissa käydään valtiopäivävaalit 11. syyskuuta tilanteessa, jossa lähitulevaisuus on sumea kaikille. Ehkäpä siksi vaalien keskeiset kysymykset ovat korostetun kotikutoisia. Vaalituloksen voi ratkaista jo pelkästään äänestysvilkkaus.

Heinäkuun loppuun mennessä Ruotsissa oli <a href="https://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/sprangningar-och-skjutningar/">tilastoitu</a> 232 ammuskelua tänä vuonna. Henkensä menettäneitä oli 40 ja haavoittuneita 60. Rikollisuus on mielipidetiedustelun mukaan keskeisin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/rikollisuus-tarkein-kysymys-ruotsin-vaaleissa-tutkijat-povaavat-menestysta-oikeistopuolueille/">teema</a> syyskuun valtiopäivävaaleissa.
&#8211; Rikollisuusteema on noussut kuin raketti. Sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/brottsligheten-viktigaste-valfragan-partier-till-hoger-kan-gynnas">sanoo</a> valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Asetelma suosii konservatiivipuolueita</h4>
Vaalit käydään oudossa tilanteessa sodan riehuessa Euroopassa ja talouden ollessa mahdollisesti matkalla syvään monttuun. Kaikesta tästä huolimatta puolueet ovat keskittyneet Ruotsin sisäisiin asioihin ja dystopiat on jätetty tarkoituksellisesti sivummalle.
&#8211; Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet, <a href="https://www.dn.se/sverige/fragan-som-kan-bli-avgorande-i-hostens-val/">toteaa</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.
<h4 style="font-weight: 400;">Oikeiston voitto on kahden kauppa</h4>
Jos vasemmistoblokki voittaa vaalit sosialidemokraattinen hallitus jatkanee hallitusvastuussa nykyiseen malliin. Vahvistettuna vasemmistopuolueella ja vihreillä, keskustan tukiessa hallitusta valtiopäivillä.
Jos sen sijaan oikeistoallianssi voittaa, kysymys on jo paljon mutkikkaampi. Kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on jo esiintynyt tulevan pääministerin roolissa ja piirreskellyt uuden hallituksen kokoonpanoa. Kivenä kengässä on ollut ruotsidemokaatit ja erityisen tiukka tilanne on tulossa, jos kansallismielinen puolue menestyy vaaleissa kokoomusta paremmin.
&#8211; Asiakysymykset ratkaisevat, Kristersson <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/kristersson-sd-har-rotter-som-ar-obehagliga">muotoili</a> Ruotsin radion haastattelussa kantaansa yhteistyöhön ruotsidemokraattinen kanssa.
&#8211; Ruotsin politiikassa emme ole pitkään aikaan pystyneet puhua toistemme kanssa asiakysymyksistä ja siksi konkreettiset ongelmat ovat ratkaisematta. Näin ei voi jatkua, kokoomusjohtaja täsmensi.
<h4 style="font-weight: 400;">Salkkuja jaetaan jo</h4>
Porvarihallituksen mahdollisuuksia nakertaa kristillisdemokraattinen puolue, jonka johtaja Ebba Busch ilmoitti muutama päivä sitten, ettei suora <a href="https://www.gp.se/nyheter/sverige/busch-kd-uteslutet-att-regera-med-sverigedemokraterna-1.78399738">hallitusyhteistyö</a> ruotsidemokraattien kanssa ole mahdollista.
Ruotsidemokraattien osaksi jäisi tukea hallitusta valtiopäivillä. Ministerinpostit jakaisivat keskenään kokoomuksen, kristillisten ja mahdollisesti liberaalien edustajat.
&#8211; Olemme tehneet yhteistyötä kaiken aikaa kokoomuksen kanssa oppositiossa, joten olemme yhdessä hallituksen ydin. Toki hyvässä ja läheisessä yhteistyössä liberaalien ja ruotsidemokraattien kanssa, Busch toteaa Göteborgs Postenin haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Äänestysaktiivisuus saattaa ratkaista lopputuloksen</h4>
SVT/Novuksen elokuun <a href="https://www.svt.se/special/valjarbarometern/">mielipidekyselyn</a> mukaan valtiopäivävaalien ykkönen olisi sosiaalidemokraattinen puolue, joka saisi 30,6 prosenttia äänistä. Kokoomus ja ruotsidemokraatit saisivat kumpikin 18,6 prosentin kannatuksen. Vasemmistopuolueen kannatus oli 7,2 prosenttia, keskustan 6,8, kristillisdemokraattien 6,3 ja liberaalien 5,2 prosenttia.
Ympäristöpuolue oli yllättäen kömpinyt äänikynnyksen yli ja sai nyt 5,1 prosentin kannatuksen kyselyyn vastanneilta.
Asetelmat oikeisto- ja vasemmistoblokkien välillä ovat hyvin tasaiset, joten voi hyvinkin olla, että vaalit ratkaistaan sen perusteella, miten puolueet saavat kannattajansa ylös, ulos ja liikkeelle.

Kuukausi Ruotsin vaaleihin, vaihtuuko valta aseellisen väkivallan huippumaassa? – Valtiotieteilijä: Kysymys rikollisuudesta ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden otettava siihen kantaa

Rikollisuus on Ruotsin syyskuun alun vaalien tärkein kysymys. Tämä hyödyttää erityisesti ruotsidemokraatteja, jotka ovat pitäneet teemaa yllä muiden puolueiden sulkiessa silmänsä todellisuudelta. Tutkimuksen tärkeimmistä vaalikysymyksistä on tehnyt Göteborgin yliopiston SOM-instituutti.

Ruotsissa on tehty vaaliasenteisiin liittyvää vertailukelpoista tutkimusta vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäistä kertaa mittauksen historiassa ”laki ja järjestys” eli rikollisuus on äänestäjien mielestä tärkein vaalikysymys. Näin totesi kokonaista 41 prosenttia kysymykseen vastanneista.
&#8211; Tämä teema on noussut kuin rakettiv ja sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/brottsligheten-viktigaste-valfragan-partier-till-hoger-kan-gynnas">sanoo</a> valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.
Ruotsidemokraatit hyötyvät vaaliteemasta
&#8211; Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet,<a href="https://www.dn.se/sverige/fragan-som-kan-bli-avgorande-i-hostens-val/"> toteaa</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.
<a href="https://mediestudier.se/wp-content/uploads/2022/06/vim-03-henriksson_oscarsson.pdf">Kyselyyn</a> osallistui viime syksynä 25 000 satunnaisesti valittua 16–85-vuotiasta henkilöä. Heiltä kysyttiin muun muassa ”mitkä yhteiskunnalliset kysymykset tai ongelmat ovat tärkeimpiä Ruotsissa tänään?”
Huomattavaa on, että sota Ukrainassa ja energiakriisi sekä laukkaava inflaatio eivät olleet tiedossa haastatteluja tehtäessä. Tutkimus on kuitenkin vertailukelpoinen aiempien vastaavien selvitysten kanssa.
Rikollisuuden jälkeen tärkeimmät vaaliteemat ovat lähes tasoissa sairaanhoito ja maahanmuutto. Seuraavina tulevat ympäristöön ja koulutukseen liittyvät kysymykset.

Rikollisuus tärkein kysymys Ruotsin vaaleissa – tutkijat povaavat menestystä oikeistopuolueille

Rikollisuus ja huumeet ovat ruotsalaisten suurin huoli. Toki ympäristöasiatkin huolestuttavat puolta kansaa. Lähes kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että jengirikoksista pitää antaa nykyistä kovempia tuomiota. Kansa on jakautunut Ruotsissa poliittisen kentän mukaan mutta suunta on nyt selvästi oikealle.

Göteborgin yliopiston Som-instituutti suoritti kansalaisten pelkoja ja asenteita luotaavan <a href="https://www.gu.se/nyheter/som-seminariet-2021-okat-fortroende-och-fokus-pa-brottslighet">tutkimuksen</a> viime syksynä. Kansalaisilta pyydettiin selkeätä vastausta siihen, mikä on itse kunkin suurin huolenaihe.
Nyt julkaistuissa kyselyn tuloksissa vastaajista 60 prosenttia <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/86MVAQ/nio-av-tio-vill-skarpa-straff-for-gangbrott">kertoi</a> suurimmaksi huolenaiheekseen järjestäytyneen rikollisuuden. Huumeiden käytöstä kantoi suurta murhetta 55 prosenttia kansalaisista. Lähes yhtä paljon eli 53 prosenttia ruotsalaisista tunsi erityistä huolta ympäristön tuhoamisesta ja merien saastuttamisesta.
”Kaksi tapaa tarkastelle maailmaa”
Haastatteluista nousi esiin selvä ero punavihreän ja oikealle kallistuvan ajattelun välillä. Vasemmistopuoluetta tai ympäristöpuolue vihreitä äänestävät olivat enemmän huolissaan ilmastosta ja ympäristöstä kuin järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänestäjät taas asettavat asiat päinvastaiseen järjestykseen.
&#8211; Maailmaa voidaan tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta, muotoilee Som-instituutin tutkija Patrik Öhberg.
Ruotsidemokraattien ja allianssipuolueiden äänestäjät tuntevat vasemmistoa ja vihreitä enemmän epäluottamusta viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. Luottamus poliisiin puolestaan on korkealla.
Ruotsi halutaan takaisin
Vastaajia pyydettiin myös nimeämään spontaanisti kolme tärkeätä yhteiskunnallista ongelmaa. Kolmannes vastaajista toi esille lain ja järjestyksen puutteen. Vielä vuonna 2015 vastaavassa tutkimuksessa lakia ja järjestystä kaipasi takaisin vain viisi prosenttia vastaajista.
Vastaajien itse kirjoittamissa kommenteissa huoli rikollisuuden kasvusta nousee yhä vahvemmin esiin. Uhka on tullut kaiken aikaa lähemmäksi.
&#8211; Nyt tapahtuu myös keskellä päivää ja tavallisen kansan keskellä. Ajatus siitä, että ”tämä ei koske minua” on enää toiveajattelua, Öhberg sanoo.
Huoli rikollisuuden kasvusta näkyy erityisen selvästi vastaajien kannanotoissa tutkimuksessa esitettyihin valmiisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Ankarampia rangaistuksia jengirikollisille vaatii kokonaista 90 prosenttia vastaajista. Mikään yksittäinen vastausvaihtoehto ei ole aiemmin saanut yhtä suurta kannatusta tässä vuosittain toistuvassa tutkimuksessa.
&nbsp;

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”