Kylätaloista kehitetään paikallisia valmiuskeskuksia – ”Lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka”

Rento ilmapiiri vallitsee Ylä-Muuratjärvellä, kun joukko kyläläisiä kokoontuu testaamaan kylätalonsa käyttöä kriisitilanteissa.

Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevan kylän asukkaat harjoittelevat varautumistaitoja pitkäkestoisen sähkökatkon aikana.

– Kylätalo palvelee viiden kylän asukkaita ja poikkeustilanteessa rakennuksessa voi yöpyä noin 30 ihmistä. Tänne voidaan evakuoida muun muassa ikäihmisiä suojaan myrskyn jaloista, kertoo Ylä-Muuratjärven kyläpäällikkö Helena Mieskolainen.

Hänen mukaansa entisen koulun tiloihin on suunniteltu paikallista valmiuskeskusta jo usean vuoden ajan. Hankkeeseen on saatu EU-rahoitusta.

– Kylätalo on aktiivisessa harrastuskäytössä ja se pidetään talkoovoimin jatkuvasti lämpimänä. Vapepan eli vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmäläiset saadaan nopeasti paikalle.

Ylläpidetään talkoovoimin

Kylätalosta löytyy 72 tunnin kotivara noin 20 hengelle. Kotivara tarkoittaa riittävää määrää puhdasta vettä, ruokaa, lääkkeitä ja erilaisia välineitä, joilla pärjää omatoimisesti kolme vuorokautta sähkökatkon tai muun häiriötilanteen sattuessa.

– Pelkkä talo ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan innokkaita vapaaehtoisia esimerkiksi valmistamaan puuhellalla ruokaa tai lämmittämään talon neljää pönttöuunia, Mieskolainen mainitsee.

Vuorokauden pituisessa harjoituksessa talosta katkaistaan sähköt, jonka jälkeen ollaan kantoveden varassa ja toimitaan akkuvalojen loisteessa. Harjoitus paljastaa useita valmiuskeskuksen kehittämiskohtia.

– Tarvitaan nykyistä tehokkaampi aggregaatti, jotta vettä saadaan nostettua porakaivosta. Moni unohti pestä kätensä käytyään ulkovessassa, joten hygieniaa ja siitä tiedottamista on parannettava. Lisäksi taloon tullaan rakentamaan viestiyhteys pelastustoimen suuntaan, Mieskolainen selvittää.

Kyläyhteisöt iso voimavara

Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikön pelastusylitarkastaja Mikko Hiltunen kehuu, että Ylä-Muuratjärven valmiuskeskus on hyvä esimerkki kylien varautumisesta.

– Se vaikuttaa erinomaiselta hankkeelta, jossa yhdistyy monta hyvää asiaa. Yhteisöllinen valmiuspaikka lisää käytännössä arjen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä aina poikkeusoloihin saakka, Hiltunen sanoo.

Varautumisen ajankohtaisuutta lisää se, että sisäministeriö julkaisi 18. marraskuuta uuden oppaan, jossa kansalaisille annetaan ohjeita varautumisesta sotaan ja kriisitilanteisiin. Uusi opas löytyy verkko-osoitteesta Suomi.fi.

Oppaassa annetaan käytännön neuvoja muun muassa siitä, miten ilmahyökkäyksen, pandemian tai pitkien sähkö- ja vesikatkosten aikana toimitaan.

Parantaa kokonaisturvallisuutta

Hiltunen neuvoo kyläyhteisöjä kääntymään hyvinvointialueiden pelastuslaitosten puoleen, jos ne kaipaavat neuvontaa varautumiseen liittyen.

– Kylien omatoiminen varautuminen korostuu harvempaan asutulla seudulla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pelastuslaitos tekee tiivistä yhteistyötä kylien kanssa, Hiltunen kertoo.

Viranomaisilla on rajalliset resurssit käytössään ja yksittäisten kansalaisten sekä kylien omatoiminen varautuminen auttaa viranomaisia.

– Tämä helpottaa viranomaisten toimintaa, jota voidaan kohdistaa onnettomuus- ja kriisitilanteessa sinne missä kiireellistä apua tarvitaan eniten. Kyläyhteisöt ovat iso voimavara kokonaisturvallisuuden luomisessa, Hiltunen korostaa.

Uusia keskuksia tulossa

Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeen projektipäällikkö Ritva Pihlajan mukaan paikalliset valmiuskeskukset lisäävät myös kylillä asuvien ikäihmisten turvallisuutta.

– Ikäihmiset ovat keskeinen ryhmä, joista tulee huolehtia. Heillä voi olla pärjääminen veitsenterällä jo normaalissa arjessa ja selviytyminen voi heiketä nopeasti pitkän sähkökatkon tai muun häiriötilanteen aikana, Pihlaja sanoo.

Ylä-Muuratjärven valmiuskeskuksesta otetaan mallia vastaavien paikkojen perustamiseen. Keskukseen on tulossa lähiaikoina tutustujia muun muassa Kainuusta ja Pohjanmaalta.

– Kylien varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita suunnitellaan ja toteutetaankin jo eri puolilla Suomea. Turvallisuudentunnetta vahvistaa, kun varautumisasioista puhutaan ja niitä myös harjoitellaan yhdessä, Pihlaja kertoo.