Kymmenet tuhannet hoitajat lähteneet ja lähdössä alalta – Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu

Eduskunta käsitteli lähetekeskustelussa keskiviikkona hallituksen kauan odotettua esitystä vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta. Esityksen yhteydessä on arvioitu, että hoitajamitoituksen nostamisen aiheuttama henkilöstötarve vuonna 2030 on 80 000 hoitajaa.

Kansanedustaja Riikka Purran mukaan lisäystarve, noin 30 000 hoitajaa, tulee olemaan erittäin haasteellinen saavutettava. Aloituspaikkojen merkittävälläkään lisäyksellä ei tähän päästä.

– Ongelma on siinä, että alan houkuttelevuus heikkenee tismalleen samasta syystä kuin koulutetut hoitajat pakenevat alalta: työolot, joiden kuormittavuutta palkka ei korvaa. Jopa 40 prosenttia hoitajista suunnittelee alanvaihtoa. Lähtöä alalta harkitsevat erityisesti kokeneet, mutta vielä loistavassa työiässä olevat 30–50-vuotiaat hoitajat, Purra sanoo.

– Suomessa olisi jo nyt riittävästi hoitajia, mikäli hoitajat tekisivät sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Jopa 72 000 hoitajaa muissa tehtävissä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksestä paljastui, että 72 000 hoitoalan koulutuksen saanutta on muilla aloilla töissä.

– Oleellista olisi pohtia, miten näitä ihmisiä saataisiin palaamaan ja miten huolehdittaisiin siitä, että nyt alalla työskentelevät eivät lähde pois.

Purran mukaan hoitotyö on myös muuten muuttunut.

– THL:n tutkimus parin vuoden takaa kertoo, että vanhusten laitoshoidossa työskentelevistä hoitajista 80 prosenttia oli kokenut väkivaltaa vuoden aikana. On selvää, että tämä vähentää työhyvinvointia, lisää stressiä.

Työperäinen maahanmuutto ei korjaa ongelmia

Purra muistuttaa myös, että palkan ja työsuhdekysymysten ohella esimerkiksi asunto- ja liikennepolitiikka vaikuttavat hoitajakysymykseen, kuten moniin muihinkin matalan palkan tehtäviin.

– Ei tässä auta huutaa työperäistä maahanmuuttoa apuun. Tismalleen samat kannustimet koskettavat myös maahanmuuttajia, sen jälkeen, kun oleskelulupa ja mahdollisesti perhe on saatu maahan. Ulkomaalainen hoitohenkilökunta ei muutenkaan ole ongelmatonta, esimerkiksi kieliseikkojen vuoksi, Purra sanoo.

Pakkorokottaminen koetaan ongelmaksi

Purra nosti esille myös hoitavan henkilökunnan käytännössä pakollisen rokotteen ottamisen, jolla on nykyään vaikutusta alalla pysymiseen. Vaikka työnantaja ei teoriassa voi pakottaa työntekijää ottamaan rokotetta, käytännössä asian koetaan olevan toinen.

– Pakkorokottamisen vuoksi hoitajia on jo lähtenyt alalta tai hakeutunut muualle töihin, kuten muihin pohjoismaihin, joissa tällaista ei vaadita. Täytyy muistaa, että myös rokotettu henkilö voi tartuttaa tautia eikä rokote ole läheskään varma. Viime vuonna sen suoja oli korkeintaan kohtalainen, joten vaatimus on kohtuuton.