Lääkäri: Tarvitsemme järeitä karanteenitoimia nyt tai terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa ajautua Italian kaltaiseen kaaokseen

Suomen Uutisille haastattelun antanut lääkäri kertoo, että hän pelkää potilasturvallisuuden Suomessa olevan nyt vaarassa, ellei koronaviruksen ehkäisytoimia kuten karanteeneja laajenneta viipymättä. Hänen mukaansa terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysty vastaamaan hoidon tarpeeseen, jos tilanne kriisiytyy kuten Italiassa on käynyt. Esimerkiksi tehohoitopaikkoja ei ole riittävästi.

Koronavirustapausten määrän kasvu niin Suomessa kuin maailmallakin on herättänyt huolta terveydenhuoltojärjestelmien valmiudesta vastata nopeasti kehittyvään uuteen epidemiatilanteeseen. Myös viranomaisten toimet ovat paikoin olleet järeitä. Esimerkiksi Italiassa, jossa vielä kolme viikkoa sitten oli sama määrä vahvistettuja koronavirustapauksia kuin Suomessa nyt, koko maa on julistettu nyt karanteeniin ja sairaalat eivät paikoin pysty lääkärien raporttien mukaan enää hoitamaan kaikkia potilaita.

Pelkästään viimeisen kolmen päivän aikana Italiassa on kuollut jo lähes 400 ihmistä koronavirukseen. Luvut ovat olleet kasvussa.

Mutta voisiko samanlainen tilanne toistua myös Suomessa? Suomen Uutiset haastatteli pääkaupunkiseudulla sairaalassa työskentelevää lääkäriä, joka näkee Suomen tilanteessa ja valmistautumisessa nyt huolestuttavia yhtäläisyyksiä Italiaan. Hänen mukaansa terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysty vastaamaan hoidon tarpeeseen, ellei koronaviruksen leviämistä pystytä hidastamaan. Hän uskoo, että tilanne voi kriisiytyä jo lähiviikkoina. Julkaisemme haastattelun lähdesuojan takaa.

Hoitopaikat voivat loppua kesken

Julkisuudessa suomalaisille on kerrottu että Suomen epidemiavarautuminen on niin hyvällä tasolla, että jokainen suomalainen voidaan myös mahdollisessa kriisitilanteessa hoitaa. Näin on kerrottu sekä hallituksen toimesta että myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöstä. Haastattelemamme lääkäri on eri mieltä. Hän on seurannut tilanteen kehittymistä huolestuneena jo viikkokausia ja pelkää nyt potilasturvallisuuden olevan vaarassa.

– Jos 10 % sairastuneista tarvitsee tehohoitoa kuten Italiassa, tehohoitoresurssit ylittyvät moninkertaisesti jo siinä tilanteessa, jossa esimerkiksi 0,5 % suomalaisista sairastuu koronavirukseen. En tiedä, mihin tämä hallituksen arvio perustuu, hän toteaa.

Hänen mukaansa sairastuneiden lukumäärät voisivat olla myös huomattavasti tätä skenaariota korkeampia. Lääkärin mukaan terveydenhuoltojärjestelmämme varautuu jo nyt tosiasiassa siihen, että tehohoitopaikat voivat loppua kesken.

– Terveydenhuollon kapasiteetti tehohoidossa, ensihoidossa ja muutenkin on rajallinen, ja osa sairaaloista on ylikuormittuneita normaalitilanteessakin. Viimeisen viikon aikana tapausmäärät Suomessa ovat kasvaneet rajusti. Seuraavaksi on odotettavissa tautimäärien räjähdysmäinen kasvu.

Lääkäri muistuttaa, että koronavirus ei koske ainoastaan niitä jotka ovat saaneet tartunnan, vaan mahdollinen kriisi koskettaisi myös esimerkiksi pitkäaikaissairaita, joita pitää pystyä hoitamaan kaikissa olosuhteissa. Vaarana on myös tilanne, jossa hoitohenkilökuntaa alkaa sairastua samaan aikaan kun hoidon kysyntä kasvaa. Näin on jo tapahtunut monissa muissa maissa.

Tilanne voi kriisiytyä nopeastikin

Kuinka nopeasti Suomi voisi olla tilanteessa, jossa terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti ylitetään? Haastattelemamme lääkäri uskoo, että tämä tilanne voi olla edessä jo joidenkin viikkojen päästä ja sen vuoksi jokainen päivä on nyt tärkeä.

– Positiivisen testituloksen saaneet edustavat vain murto-osaa koronavirustartunnan saaneiden määrästä Suomessa, hän uskoo.

– Todellinen sairastuneiden määrä on korkeampi. Tulemme tiedostamaan sen seuraavan kahden viikon aikana, kun heidän sairautensa etenee sairaalahoidon tarpeeseen.

Vaikka tauti on nykytiedon valossa useimmilla tartunnan saaneilla lievä, tämä ei tarkoita sitä että taudin vaikutus väestöön olisi vähäinen. Tartuntojen kasvuvauhti on ollut kova ja vakavia oireita saaneiden osuus saattaa kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmän, jonka pitäisi pystyä samalla huolehtimaan monista muistakin potilaista.

Lääkäri ihmettelee myös sitä, että koronavirusta yritetään verrata kausi-influenssaan. Hänen mukaansa koronaviruksen aiheuttama tauti eli COVID-19 on kausi-influenssaa vakavampi ja asettaa aivan erilaisia haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle.

– Taudin alkuvaiheen oireet ovat influenssan kaltaisia ja monilla rajoittuvat tavallisen flunssan kaltaiseksi. Mutta toisin kuin influenssassa, Italiassa 10% potilaista on joutunut tehohoitoon. Euroopan tehohoitolääkäreiden yhdistyksen mukaan COVID-19:n komplikaatioihin kuuluu keuhkokuumeen lisäksi monielinvaurio, akuutti sydänvaurio, sydämen rytmihäiriöt ja akuutti munuaisten vajaatoiminta. Koronavirussairaus voi siis häiritä suoraan peruselintoimintoja henkeä uhkaavasti.

Suomen tilanne ei ratkaisevasti eroa Italiasta

Lääkäri uskoo, että nopeilla toimenpiteillä voidaan vielä estää Italian kaltaisen tilanteen kehittymistä Suomessa, mutta ei ole syitä uskoa, että tilanteemme poikkeaisi Italian tilanteesta ratkaisevasti, jos riittäviä toimenpiteitä ei toteuteta. Hän myöntää, että koronaviruksen aiheuttamasta uhkasta on myös lääkärikunnan sisällä erilaisia näkemyksiä, mutta omana vahvana näkemyksenään hän katsoo, että varotoimet tulee toteuttaa tehdä etupainotteisesti ja ilman viivytyksiä.

– Itselleni ei ole tullut vielä vastaan perusteita sille, että Suomi poikkeaisi epidemia-alttiudeltaan Italiasta. Näin ollen odotan Suomessa epidemian kasvavan kuten Italiassa, samantyyppisin seurauksin. Virus noudattaa nyt niin sanottua eksponentiaalista kasvua eli kasvu kiihtyy jyrkästi tilanteen edetessä. Mitä pidemmällä ollaan, sitä tärkeämpiä yksittäisetkin päivät on toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta. Toimenpiteiden myöhästyminen yhdellä päivällä voi tarkoittaa useita turhia kuolemia. Oikea aika toimia on välittömästi.

Oppilaitokset suljettava, joukkotapahtumat peruttava

Lääkäri pitää hyvänä viranomaisten jo nyt toteuttamia toimenpiteitä, kuten taudinkantajille altistuneiden asettamista varotoimena karanteeneihin, mutta pelkää, että ne eivät nyt riitä taittamaan taudin leviämistä riittävän paljon. Mahdollisina viranomaisten toimeenpanemina lisätoimenpiteinä hän luettelee mm. oppilaitosten sulkemisen ja joukkotapahtumien perumisen. Myös matkustusrajoituksia voitaisiin mahdollisesti vielä kiristää.

Vaikka koronavirus ei nykytiedon valossa näyttäisi olevan lapsille samalla tavalla vaarallinen kuin aikuisille, saattaa oppilaitoksilla kuitenkin olla merkittävä rooli taudin leviämisessä, lääkäri uskoo. Hän viittaa mm. lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa esitettyihin näkemyksiin. Esimerkkinä joukkotapahtumien riskeistä hän taas mainitsee tilanteen, jossa Etelä-Koreassa yksittäinen supertartuttajatapaus aiheutti noin 70 uutta tartuntaa yhdessä tapahtumassa.

– Tavalliset kansalaiset voivat myös auttaa esimerkiksi hyvän käsihygienian lisäksi pitämällä enemmän fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin ja välttämällä tarpeettomasti kokoontumisia ja julkisia tiloja, lääkäri kertoo.

Varovaisuus ja varautuminen on eri asia kuin panikointi

Koronaviruksen yhteydessä on keskusteltu myös siitä, että tarpeetonta paniikkia on syytä välttää. Haastattelemamme lääkäri on samaa mieltä. Hän kuitenkin muistuttaa, että paniikkikin saattaa ilmetä eri tavoin. Myös esimerkiksi toimettomuus uhkan edessä saattaa olla merkki paniikkireaktiosta.

– Taistele, pakene tai leiki kuollutta – tämä on se perusjako.

Paniikkia parempi ratkaisu on yrittää katsoa asioita realistisesti ja noudattaa tilanteeseen sopivaa varovaisuutta. Esimerkiksi omassa kodissa voi jo lääkärin mukaan tehdä tiettyjä varautumistoimia epidemiatilannetta silmälläpitäen.

– Suosittelen järkevää varovaisuutta ja varautumista, mikä on täysin eri asia kuin panikointi. Tällä hetkellä yhteiskuntamme tuntuu olevan jonkinlaisessa paniikinomaisessa lamaannuksessa sen sijaan, että määrätietoisesti varauduttaisiin todennäköisesti edessä oleviin tilanteisiin.