

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Laittomat maahanmuuttajat polkevat palkkoja orjina Euroopassa – työsopimuksilla pyyhitään pöytää ja mitätön korvaus lyödään käteen päivittäin
Harmaa talous tarkoittaa laillisista velvollisuuksista laistamista ja yhteiskunnan veropohjan kurjistamista. Laskun maksavat rehelliset ja yhteiskunnan pelisääntöjä noudattavat kansalaiset. Kurjasti menee pimeän työntekijöilläkin. Ainoa voittaja on ahne työnantaja ja hänen myötään erilaiset rikollisorganisaatiot.
Euroopan maataloustuotannossa paiskii töitä miljoonia laittomia maahanmuuttajia. He ovat tarvittaessa töihin haalittavia kausityöläisiä, joiden tarkkaa määrää ei tiedä kukaan. Työvoiman kerää kasaan taho, joka usein on osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Halpatyövoima poimii urakkapalkalla rypäleitä, marjoja tai vihanneksia, useimmiten eteläeurooppalaisilla viljelmillä. Työsopimuksista tai vakuutuksista ei ole tietoakaan ja minimipalkka on saavuttamaton haave.
Vain ahneus voittaa
Italian Kalabriassa kausityöläiset ovat tulleet pääosin Afrikasta. Välimeren ylitse veneenrievuilla, vailla tarvittavia matkustusasiakirjoja. He ovat siis EU:n alueella luvatta. Paperittomat eivät ole yhteiskunnan osasia. He eivät esimerkiksi voi majoittua säällisesti, joten he asuvat tilapäisissä kyhäelmissä, muovien alla.
– Nyt poimin appelsiineja kolmen viikon ajan. Ilman sopimusta, päivä kerrallaan. Saamme palkkaa sen mukaan, paljonko poimimme, Malista kotoisin oleva Seydou kertoo SVT:n dokumentissa.
Järjestely on laiton, mutta se on ahneille työnantajille vastustamattoman edullinen ja niinpä paperittoman työvoiman härski hyödyntäminen on osa harmaata taloutta. Samalla rehellisten yritysten mahdollisuus palkata veronsa maksavaa työvoimaa heikkenevät.
– Kun tarkastaja saapuu, meille tulee kiire piiloutua, Sedou selvittää.
Hyvinvointivaltio uhattuna
Harmaa talous tarkoittaa sitä, että osapuolet jättävät lakisääteiset velvoitteensa hoitamatta. Pimeän työvoiman käyttäminnen johtaa muun muassa verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen ehtymiseen.
Lisäksi hyvinvointiyhteiskunnan erilaisten etujen, kuten työttömyysetuuksien, kasvu synnyttää yhteiskunnalle lisämenoja. Ylipäänsä hyvinvaltion perusta rapautuu, kun pimeä työvoima syrjäyttää lainkuuliaisen ja rehellinen väki seisoo sumnput suorina.
EU:n alueella asuu noin 40 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kotoisin mantereen ulkopuolelta. Jos laillisesti EU:n alueelle saapuneen henkilön kotoutuminen ontuu ja ihminen syrjäytyy, hän jää helposti hyväksikäyttäjien uhriksi ja osaksi harmaata työvoimaa, muista yhteiskunnallisista vaikutuksista puhumattakaan.
Eurooppa herää
Vuonna 2023 EU:n alueelle saapui 380 000 laitonta maahanmuuttajaa, erityisesti kasvoi Välimeren kautta tulleiden määrä. Laittomien rajanylitysten määrä oli suurin siiten vuoden 2016 ja se oli 17 prosenttia mittavampaa kuin vuonna 2022.
Toisaalta Eurooppa on heräämässä ja laittomien rajanylitysten määrä on laskenut vuoden 2024 ensimmäisten 8 kuukauden aikana 39 prosenttia. Suurinta lasku on ollut Länsi-Balkanin ja keskisen Välimeren reiteillä.
EU:n itäisellä maarajalla laittomissa ylityksissä on puolestaan ollut kasvua 193 prosenttia ja läntisen Afrikan reitillä 123 prosenttia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- laittomat rajanylitykset lakisääteiset velvoitteet kausityöläiset työvoiman välittäminen paperittomat työntekijät laiton maahanmuuttaja pimeä työvoima laiton siirtolaisuus järjestäytynyt rikollisuus Euroopan unioni halpatyövoima Maahanmuuttopolitiikka Syrjäytyminen Kotoutuminen harmaa talous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja intoilee maahanmuuton kasvusta – vaikka moni tulija ei pysty elättämään itseään

Afrikkalaisten kansainvaellus kohti Eurooppaa kiihtyy Atlantilla – Kanarialle rantautui lähes 10 000 laitonta siirtolaista kahdessa viikossa

Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Yle ja Helsingin Sanomat pyrkivät peittelemään Bondi Beachin terrori-iskun tekijöiden yhteyksiä ääri-islamismiin

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Tampere lähettää 50 000 euroa Gazaan – Vigelius kritisoi pormestari Nurmisen päätöstä: ”Rahoille olisi tarvetta kotimaassakin”
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Puolueilla kärkäs kiista 50 000 euron Gaza-avustuksesta Tampereen valtuustossa: ”Raukkamaista! Herätkää ihmisyyteen!”
Tampereen kaupunginvaltuusto kävi maanantai-iltana 1,5 tuntia kestäneen tulisen keskustelun valtuustoaloitteesta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Demaripormestari Nurminen näyttää, miten kaiken voi tehdä reilummin – Koponen: ”Demarit tekevät arvovalinnan vähentää suomalaista henkilöstöä ja lähettää rahaa ulkomaille”
Tampereen valtuusto pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla lähetti eilen 50 000 euroa Gazaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää päätöstä irvokkaana, kun Tampere on juuri irtisanonut yli sata kaupungin työntekijää.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.















