Lehtinen: Ovatko poliittiset hillotolpat erityissuojelussa?

Tällä näkökulmalla sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman valmisteli uudet kriteerit STEA-avustuksille. Tarkoitus oli karsia päällekkäistä toimintaa ja tukea vähävaraisia järjestöjä, jotka tekevät kohtaavaa työtä terveyden edistämiseksi.

– Yllättäen hallituskumppanimme eivät olleet samaa mieltä. Sen toki ymmärtää, kun katsoo varakkaimpien järjestöjen henkilöstöä ja hallintoa. Ilmeisesti poliittisen hyväveli-verkoston lonkeroita ei haluta katkaista, Rami Lehtinen sanoo.

Kattojärjestön henkilöstön keskipalkka yli viisi tonnia

Keskustelun yltyessä esiin ovat nousseet myös aiemmin päätetyt määrärahojen leikkaukset.

– Oppositiopuolueiden kritiikkiä on vaikea ottaa erityisen vakavasti, kun esimerkiksi SDP on omassa vaihtoehtobudjetissaan hyväksynyt 90 % hallituksen tekemistä järjestöleikkauksista.

Järjestökentän kritiikkiä on ylläpitänyt etenkin SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas. Rydmanin kriteereillä keskusjärjestöille ei jatkossa pääosin myönnettäisi enää rahoitusta.

– Keskusjärjestöt eivät tee kohtaavaa työtä vaan pyörittävät hallintoa ja toimivat muiden järjestöjen edunvalvojina eli ns. kattojärjestöinä. Sostella on 250 alajärjestöä. He voisivat hoitaa rahoituksensa jäsenmaksuilla, mutta se ei kattaisi heidän valtavaa hallintorakennetta.

– Tilinpäätöksen mukaan SOSTE:n henkilöstön keskipalkka on noin 5 300 euroa kuukaudessa. On johtajia, varajohtajia, sihteeriä, varasihteeriä, tutkijoita, erityisasiantuntijoita ja muita erityisosaajia. Omaisuuttakin on kertynyt tukien ohella miljoonien edestä. Pitäisikö valtion tukea velaksi vauraita kattojärjestöjä? Mielestäni ei, Lehtinen painottaa.

Kokoomus ja RPK suojelevat hillotolppiaan

Narinaa on kulunut sekä kokoomuksesta että RKP:sta. Valittajat ovat uskotelleet kriteerien vaarantavan esimerkiksi veteraanityön tai vammaisten tukemisen.

– Tämähän ei pidä paikkaansa. Puheilla on yritetty peittää se, että he haluavat suojella ideologisesti ja mielivaltaisesti Setaa, maahanmuuttajia ja tiettyjä varakkaimpia järjestöjä, joissa on ”hillotolpilla” heidän omaa lähipiiriään, Lehtinen sanoo.

– Hyvänä esimerkkinä toimii Folkhälsan. Järjestö on saanut vuosittain valtiolta miljoonaluokan tukea, vaikka heillä on 899 miljoonan varallisuus. Omaisuutensa perusteella Folkhälsan voisi nyt vuorostaan tukea valtiota. Kattojärjestöjen rahahanojen sulkeminen ei niitä kaada. Jos järjestötukia vähennetään kaikilta juustohöyläämällä, niin eniten siitä kärsivät pienet kohtaavaa työtä tekevät järjestöt. Sitä emme halua.

Järjestöpomojen vähentäminen helppo tehtävä

Kokoomuksesta nousseen metelin määrä hämmentää Lehtistä. Puolueen eturivin poliitikot ovat hyökänneet eri kokoonpanoilla julkisesti Rydmania vastaan, koska nyt rahaa otettaisiin pois rikkailta ja hallinnosta.

– Samanlaista reaktiota heiltä ei nähty silloin, kun hallitus pakon edessä teki ikäviä päätöksiä kansalaisten sosiaali- ja ansiosidonnaisen turvan suhteen. Poliittinen järjestörälssi näyttää olevan kokoomuksen erityissuojelussa. Meille perussuomalaisille perusturvan leikkaukset ovat olleet erityisen vaikeita asioita. Hyväpalkkaisten tuottamattomien järjestöpomojen vähentäminen sen sijaan on helpompi tehtävä, Lehtinen korostaa.

– Demareissakin on jo ymmärretty vaikeiden muutosten pakollisuus. SDP:n ”talouspäällikkö” kansanedustaja Joona Räsänen kertoi IS:lle, että mikään sektori ei voi olla vähennysten osalta koskematon ja mainitsi erikseen sosiaaliturvan, soten, koulutuksen ja puolustusmenot. Onkohan Antti Lindtman samaa mieltä vai jatkuuko vaihtoehtoja kysyttäessä vanha laulu: ”palaamme näihin tarkemmin loppuvuodesta”.