Uudelle kansanedustajalle Mikko Lundénille on tärkeää koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä niiden vastuulle annetuista tehtävistä. Lundén haluaisikin nostaa kuntien valtionosuuksia. Peruspalvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.

Salolainen Mikko Lundén sai Varsinais-Suomen vaalipiirissä 4 500 äänestäjän tuen ja nousi eduskuntaan toisella yrittämällään.

Lundén on siviiliammatiltaan kauppias. Hän aloitti vuosi sitten K-kauppiaana Somerolla. Sitä ennen Lundén ehti työskennellä lihatiskillä jopa 23 vuotta.

Kauppias hoitaa homman

Lainsäätäjän tehtävä merkitsee isoa elämänmuutosta, mutta kokonaan Lundén ei aio luopua kauppiaan työstä.

– Kun aamulla hyppään Helsingin-junaan, pystyn matkalla tekemään läppärillä sekä kansanedustajan tehtäviä että oman kaupan töitä, kuten tilauksia. Tarkoitus kyllä on, että vaimoni alkaa tammikuussa pyörittämään kauppaa enemmän, mutta edelleen teen myös itse viikonloppuisin kaupassa vuoroja aina kun siihen vain on tilaisuus. Minulla on myös hyvä ja luotettava henkilökunta, joten eiköhän tämä kuvio onnistu, Lundén sanoo.

Tuoreen kansanedustajan mielestä poliitikon pahin virhe olisi vieraantuminen kansan arjesta.

– Politiikan tekeminen ei saisi muuttua kenellekään ammatiksi siten, ettei enää näe tai kuule, mitä maassa oikeasti tapahtuu. Kun olen kaupassa töissä, saan olla omillani, kansan keskellä ja kohdata ihmisiä kuten tähänkin asti. Siellä kuulen, mitä ihmiset ajattelevat arjen asioista ja mitkä asiat ovat huolen aiheena. Kaupassa työskentely on mielestäni muutenkin hyvää vastapainoa eduskuntatyölle, Lundén sanoo.

Kuntasektorille lisää tukea valtiolta

Politiikassa Lundén on ollut mukana jo kymmenen vuotta. Hän on myös Salon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen.

Eduskunnassa Lundén aikoo osaltaan puolustaa ja turvata kantaväestön, eli tavallisten suomalaisten elämän edellytyksiä.

– Tänä päivänä monet joutuvat hakemaan ruokaa leipäjonoista. Jotkut taas saattavat olla huolissaan oman työpaikan säilymisestä. Monessa kunnassa peruspalvelut ovat rapautuneet tai niiden saavutettavuus on vaikeutunut. Kannan siis huolta tavallisten kansalaisten arjen asioista, kuten jokaisen poliitikon mielestäni kuuluukin tehdä, Lundén sanoo.

Hänelle tärkeää on koko Suomen pitäminen elinvoimaisena. Kansanedustaja on huolissaan kuntien mahdollisuuksista selviytyä kaikista niiden vastuulle annetuista tehtävistä.

– Meidän täytyy jatkossakin huolehtia siitä että peruspalvelut, kuten lähikoulut, päivähoitopalvelut ja terveydenhuoltopalvelut ovat edelleen tarjolla, ettei kaikkien tarvitse muuttaa kasvukeskuksiin. Se edellyttää viime kädessä kuntien valtionosuuksien nostamista, viime vuosina suunta on valitettavasti ollut päinvastainen.

Röyhkeät myymälävarkaat kuriin

Kotimaan turvallisuus on Lundénille tärkeää. Poliisien määrää on kuitenkin 2010-luvulla vähennetty useilla sadoilla, ja Lundén vaatii asiaan pikaista korjausta. Kansanedustaja olisi valmis lisäämään poliisin resursseja huomattavasti.

– Poliisiin kohdistetut leikkaukset näkyvät esimerkiksi siinä, että syrjäseuduilla poliisin saapuminen paikalle kestää aivan liian kauan. Kansalaiset ovat oikeutetusti huolissaan turvallisuudestaan.

Poliisien määrän lisääminen ja poliisin näkyminen katukuvassa saattaisi myös nostaa kynnystä eräiden rikosten tekemiseen, joista nyt aiheutuu paljon harmia ja vaivaa, mutta joiden rikosten selvittämiseen poliisilla ei aina ole käytettävissä riittävästi resursseja.

Lundén nostaa esimerkiksi entistä röyhkeämmiksi muuttuneet myymälävarkaat, jotka ovat ympäri Suomea monen kauppiaan riesana.

– Monet yrittäjät ovat ottaneet minuun yhteyttä, kuinka turhauttavaa se on, kun tietyt samat tyypit saattavat tulla jopa 3-4 kertaa vuorokaudessa kauppaan yksinomaan tarkoituksenaan varastaa. Kauppiaat eivät aina pysty omin voimin estämään varkauksia, joten varastettujen tavaroiden hävikki jää kauppiaan tappioksi.

Myymälävarkauksien selvittelyyn voi kulua paljonkin aikaa. Moni kauppias kokee turhauttavana sen, että kiinni jääneiden rötöstelijöiden rikosoikeudelliset seuraamukset ovat tyypillisestä vähäisiä. Lundén lupaa selvittää, mitä asialle olisi tehtävissä.

– Rangaistusten kiristäminen on yksi mahdollisuus. Kun olen selvittänyt asiakokonaisuutta enemmän, tulen nostamaan asian esille eduskunnassa. Tarvittaessa teen myös lakialoitteen.

Ruuantuottajien syyllistäminen lopetettava

Eduskunnassa Lundén on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Kansanedustaja sanoo, että hänen kohdallaan se oli ”nappiosuma”

– Olen kiitollinen myös eduskuntaryhmälle, että pääsin nimenomaan haluamaani valiokuntaan. Lupaan olla luottamuksen arvoinen. Valiokuntatyössä tulen puolustamaan suomalaisia maatiloja ja ruuantuottajia.

Lundénia harmittaa kotimaisen maatalouden ja karjankasvatuksen syyllistäminen ilmastonmuutosta koskevan keskustelun ja ilmastopolitiikan viitekehyksessä.

– Olin aivan äskettäin tutustumassa erään luomulihatilan toimintaan, ja näin itse, että tuotantoa hoidetaan asianmukaisesti ja vastuullisesti. Eläimiä kohdeltiin hyvin ja tilan toiminta oli muutenkin huippulaadukasta. Suomalainen liha on lähiruokaa parhaimmillaan, joten ruuantuottajien syyllistäminen on mielestäni väärin.

Lundén näkee ongelmana, että maaseudulla ruuantuottajien on vaikea tulla toimeen omalla työllään. Ruuan hintaan vaikuttavat myös maailmanmarkkinat, mutta maataloustukipolitiikka on pitkälti EU:n käsissä. Lundén haluaisikin palauttaa Suomelle päätösvallan tukipolitiikassa.

– Monet suomalaiset ovat valmiita maksamaan hieman enemmän kotimaisesta, puhtaasta ruuasta. Kotimaisen tuotannon jatkuvuus on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Valtion omaisuutta ei pidä husata Afrikkaan

Lundén moittii Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelman talouspoliittisia linjauksia. Hallitus on lisäämässä pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla.

– Ei sillä tavalla voi taloutta hoitaa, että omaisuutta myydään menojen rahoittamiseksi. Jos omaisuutta kuitenkin jostain syystä myydään, ei omaisuudesta tulleita tuottoja ainakaan pitäisi lähettää Afrikkaan, Lundén sanoo ja viittaa hallituksen suunnitelmiin nostaa kehitysavun rahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

– Näilläkin rahoilla saataisiin aika paljon aikaan kantaväestön asioiden parantamiseksi. Politiikassa on kuitenkin aina loppujen lopuksi kyse resursseista ja rahan kohdistamisesta.

Leikkaukset kohdistettava maahanmuuttoon

Peruspalvelujen turvaamiseksi kansanedustaja olisi valmis leikkaamaan maahanmuuton kuluista.

– Perussuomalaiset eivät vastusta maahanmuuttoa sinänsä vaan ainoastaan Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista maahanmuuttoa. Maahanmuuton kulut ovat vuositasolla miljardeja, mutta onko siitä mitään hyötyä?

– Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi päinvastoin kiristää monella tavalla. Ensinnäkin humanitaarinen maahanmuutto olisi lopetettava kokonaan. Suomessa jo olevat, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pitäisi ottaa säilöön, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet. Se lisäisi turvallisuutta ja kannustaisi laittomasti maassa olevia palaamaan omatoimisesti kotimaahansa, Lundén sanoo.

SUOMEN UUTISET