Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Perussuomalaisten kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Petri Huru kritisoi ympäristöministeriötä siitä, ettei se ole huomioinut lakiesityksessään luomutuotannon erityisasemaa eikä viljelijöiden saamien korvausten maksatuksessa ilmenneitä ongelmia. Valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen pääkärsijöiksi ovat joutuneet erityisesti luomuviljelijät.

Ministeriön valmistelema hallituksen esitys koskee rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisyä. Viljelijöiden suurimmaksi riesaksi kansanedustaja Petri Huru mainitsee valkoposkihanhet.

– Hanhet valitsevat pelloilta herkulliset tuotantokasvit ensin ja jättävät rikkaruohot syömättä, jonka seurauksena ne yleistyvät. Tämä on kaikkien viljelijöiden riesa, mutta luomuviljelijöille riesa on erityisen kallis, sillä luomutilat eivät saa käyttää rikkakasvien torjunta-aineita. Silloin rikkakasvien torjunta on kalliimpaa ja vie enemmän aikaa, Huru kertoo.

– Tulevassa laissa luomutilojen erityisasema tulisi huomioida korvausten suhteen. Viljelijät eivät saa luomuviljelystä erillistä korvausta, vaikka haittojen torjunta on kalliimpaa ja aikaavievämpää.

Korvausten maksatus harvenee

Muutoksia kaavaillaan myös korvaushakemusten käsittelyyn ja maksatukseen. Jatkossa hakemukset käsiteltäisiin ja maksettaisiin vain kerran vuodessa, kun nykyään hakemukset käsitellään ELY-keskuksissa kaksi kertaa vuodessa. Huru pitää muutosta huonona.

– Kevätvahinkojen korvaukset ovat erityisesti hanhivahinkojen osalta merkittäviä, ja jatkossa ne maksettaisiin siis vasta seuraavan vuoden kevättalvella! Aikaa vahingosta korvauksen maksuun tulisi siis lähes vuosi, Huru ihmettelee.

Maanviljelijöitä ei saa laittaa kärsimään enää enempää

Muutosta perusteltiin rahoituksen riittävyydellä, eli ilmeisesti ympäristöministeriössä pelätään, että syksyllä maksetut korvaukset voivat viedä asiaan varatusta budjetista liian suuren osan, jolloin muiden lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ei sitten riittäisikään enää varoja.

– Hallituksen tulee huolehtia siitä, että korvaukset käsitellään ja maksetaan kahdesti vuodessa eikä laiteta maanviljelijöitä kärsimään vahinkojen ohella myös pidentyneistä korvausajoista. Asiaan tulee myös varata riittävästi varoja budjetista, Huru vaatii.