Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Pohjois-Karjalan valkoposkihanhiongelmasta ja ruuhkautuneesta lupahakemusjärjestelmästä.

Aiemmassa kirjallisessa kysymyksessään perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedusteli, mitä tukitoimia hanhihaitoista kärsiville viljelijöille on tiedossa ja miten hanhiongelmaan aiotaan puuttua. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen vastauksessa todettiin, että lisäresursseja on kohdennettu hanhien karkotuslupien käsittelyyn, mutta vain määräajaksi.

– On hyvä, että ongelma tiedostetaan ja että hallitus on ollut valmis lisäämään resursseja väliaikaisten poikkeuslupien käsittelyyn. Kuitenkin on vaikea ymmärtää, miksi päätösten tekeminen on keskitetty Varsinais-Suomen alueelle, kun suurimpia hanhihaittoja koetaan Itä-Suomessa, varsinkin Pohjois-Karjalan alueella, Wihonen toteaa.

Hanhet eivät jää odottamaan päätöksiä

Resursseja on kohdistettu myös Pohjois-Karjalaan, mutta Wihonen ei näe tämän tuoneen ratkaisua ongelmaan. Käytännössä hakemusten käsittelyt ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.

– Hanhien karkottamisen poikkeuslupien käsittely on ollut varsin hidasta ja asioiden eteneminen koetaan varsin ongelmalliseksi. Sama ongelma on muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Espoossa ei poikkeuslupaa hanhien karkottamiseen saatu, vaikka poikkeuslupaa haettiin viisi kuukautta sitten.

– Vaikuttaa siltä, ettei hakemusten suurta määrää pystytä käsittelemään määräajassa. Jos vaaditaan vielä lisäselvitystä, niin paperisota venyy kuukausien mittaiseksi. Hanhet eivät jää kuitenkaan odottamaan, ja toisille on välttämätöntä toteuttaa häätämistä, oli lupaa tai ei. Tältä keväältä Pohjois-Karjalassa kenties vältyttiin pahimmilta hanhiparvilta, mutta ongelma ei ole poistunut. Tänäkin keväänä arvioitiin yli puolen miljoonan hanhen ylittäneen Suomen.

Elinkeino uhattuna myös jatkossa

Wihosen mukaan kyse ei ole vain nurmikoiden tai rantojen pilaamisesta, vaan monen elinkeinon tulevaisuudesta. Wihonen ei ihmettele, miksi sympatiaa linnuille ei heru, kun hanhet aiheuttavat joka vuosi satojen tuhansien eurojen tappiot itäsuomalaisille elinkeinonharjoittajille. Ongelma ei Wihosen mukaan tule poistumaan, vaan valtavat parvet tulevat kulkemaan Suomen yli myös jatkossa keväisin ja syksyisin.

– Viljelijät kaipaavat nopeasti apua ja ymmärrystä tilanteeseen. Päätöksiä kaivataan nopeasti ja paikallisesti. Pohjois-Karjalassa elinkeinoa harjoittava viljelijä ei voi odottaa kuukausitolkulla lupaa Varsinais-Suomesta hanhien karkottamiseen. Lupa ei paljon auta, jos hanhet ovat ehtineet jo syödä pellon tyhjäksi.

Miten erityislupahakemuksia tehostetaan?

Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten erityislupien käsittelyä aiotaan tehostaa ja nopeuttaa. Hän haluaa tietää myös, olisiko ministeriön mielestä järkevää keskittää päätäntävaltaa myös muualle kuin Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jotta päätöksiä saataisiin tehtyä nopeammin ja paikallisemmin.

– Miten varaudutaan tulevien syksyjen ja keväiden hanhimuutoille ja saapuville erityslupahakemuksille? Wihonen kysyy.

Suomen Uutiset