

LEHTIKUVA
Wihonen: Pohjois-Karjalan hanhiongelmaan saatava päätöksiä nopeasti ja paikallisesti
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen Pohjois-Karjalan valkoposkihanhiongelmasta ja ruuhkautuneesta lupahakemusjärjestelmästä.
Aiemmassa kirjallisessa kysymyksessään perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen tiedusteli, mitä tukitoimia hanhihaitoista kärsiville viljelijöille on tiedossa ja miten hanhiongelmaan aiotaan puuttua. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen vastauksessa todettiin, että lisäresursseja on kohdennettu hanhien karkotuslupien käsittelyyn, mutta vain määräajaksi.
– On hyvä, että ongelma tiedostetaan ja että hallitus on ollut valmis lisäämään resursseja väliaikaisten poikkeuslupien käsittelyyn. Kuitenkin on vaikea ymmärtää, miksi päätösten tekeminen on keskitetty Varsinais-Suomen alueelle, kun suurimpia hanhihaittoja koetaan Itä-Suomessa, varsinkin Pohjois-Karjalan alueella, Wihonen toteaa.
Hanhet eivät jää odottamaan päätöksiä
Resursseja on kohdistettu myös Pohjois-Karjalaan, mutta Wihonen ei näe tämän tuoneen ratkaisua ongelmaan. Käytännössä hakemusten käsittelyt ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
– Hanhien karkottamisen poikkeuslupien käsittely on ollut varsin hidasta ja asioiden eteneminen koetaan varsin ongelmalliseksi. Sama ongelma on muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Espoossa ei poikkeuslupaa hanhien karkottamiseen saatu, vaikka poikkeuslupaa haettiin viisi kuukautta sitten.
– Vaikuttaa siltä, ettei hakemusten suurta määrää pystytä käsittelemään määräajassa. Jos vaaditaan vielä lisäselvitystä, niin paperisota venyy kuukausien mittaiseksi. Hanhet eivät jää kuitenkaan odottamaan, ja toisille on välttämätöntä toteuttaa häätämistä, oli lupaa tai ei. Tältä keväältä Pohjois-Karjalassa kenties vältyttiin pahimmilta hanhiparvilta, mutta ongelma ei ole poistunut. Tänäkin keväänä arvioitiin yli puolen miljoonan hanhen ylittäneen Suomen.
Elinkeino uhattuna myös jatkossa
Wihosen mukaan kyse ei ole vain nurmikoiden tai rantojen pilaamisesta, vaan monen elinkeinon tulevaisuudesta. Wihonen ei ihmettele, miksi sympatiaa linnuille ei heru, kun hanhet aiheuttavat joka vuosi satojen tuhansien eurojen tappiot itäsuomalaisille elinkeinonharjoittajille. Ongelma ei Wihosen mukaan tule poistumaan, vaan valtavat parvet tulevat kulkemaan Suomen yli myös jatkossa keväisin ja syksyisin.
– Viljelijät kaipaavat nopeasti apua ja ymmärrystä tilanteeseen. Päätöksiä kaivataan nopeasti ja paikallisesti. Pohjois-Karjalassa elinkeinoa harjoittava viljelijä ei voi odottaa kuukausitolkulla lupaa Varsinais-Suomesta hanhien karkottamiseen. Lupa ei paljon auta, jos hanhet ovat ehtineet jo syödä pellon tyhjäksi.
Miten erityislupahakemuksia tehostetaan?
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten erityislupien käsittelyä aiotaan tehostaa ja nopeuttaa. Hän haluaa tietää myös, olisiko ministeriön mielestä järkevää keskittää päätäntävaltaa myös muualle kuin Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, jotta päätöksiä saataisiin tehtyä nopeammin ja paikallisemmin.
– Miten varaudutaan tulevien syksyjen ja keväiden hanhimuutoille ja saapuville erityslupahakemuksille? Wihonen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- karkotusluvat lupahakemukset Valkoposkihanhet elinkeino Itä-Suomi Maanviljelijät Krista Mikkonen Pohjois-Karjala Jussi Wihonen kirjallinen kysymys Varsinais-Suomi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: ”Vihreä ideologia ei salli lihan käyttämistä edes hädänalaisten hyväksi”

PS-kansanedustajat kysyvät hallitukselta valkoposkihanhien tehokkaan karkoittamisen perään

Wihonen toivoo selkeämpää ohjeistusta tapahtuma-alan koronarajoituksiin ja -suosituksiin: ”Tapahtumanjärjestäjät ja kansalaiset kaipaavat ja ansaitsevat selkeää ohjeistusta”

Wihonen: Kevät toi valkoposkihanhet ja merimetsot maanviljelijöiden ja kalastajien riesaksi – ajetaanko elinkeinotoiminta alas kaakattajien tieltä?

Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.