

LEHTIKUVA
Pitäisikö valkoposkihanhi poistaa luonnonsuojelulain piiristä? – Viro ja Ruotsi ampuvat riistalajiksi määriteltyä lintua EU:n luvalla
Lämpöaalto innoitti hanhet muuttomatkalle. Päämuuton odotetaan tapahtuvan lähipäivinä.
Tuhansien valkoposkihanhien sekä metsä- ja tundrahanhien muuttoja havaittiin sunnuntaina 9.6. Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan – enimmillään laskettiin Rautjärven Simpeleellä 40 000 muuttavaa hanhea. Pahin on vasta edessä, sillä satelliittilähetinhanhien sijaintitiedot paljastavat, että muutto on vasta alussa.
Suomen torjuntakeinot valkoposkihanhien aiheuttamille tuhoille näyttävät tehottomilta, kun niitä vertaa Ruotsiin ja Viroon. Molemmat maat sallivat linnun metsästyksen, koska se on määritelty riistalajiksi. EU-komissio on sallinut molemmissa maissa syysmetsästyksen ja lintua ammutaan naapureissamme suojametsästys-termin alla. Lisäksi Viro on saanut tutkimuksellisen kokeilun kevätmetsästykseen.
Toisin kuin Suomessa syömäkelpoista lihaa ei myöskään mene hukkaan vaan se voidaan käyttää ravinnoksi.
Monimutkaisella poikkeuslupa-ammunnalla vähän tehoa
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi viime syksynä ensi kertaa poikkeusluvat yli 3 500 linnun ampumiseen. Lupia annettiin noin sadalle viljelijälle Itä-Suomessa.
Poikkeuslupamenettely pitää sisällään on erittäin tarkat määräykset lintujen ampumisesta. Lisäksi lupaehtojen mukaan ampumisen rinnalla on käytettävä koko ajan muita karkotusmenetelmiä kuten hätistelyä ja ilmaan ampumista. Viljelijät ovat kokeneet järjestelyn hankalaksi ja tehottomaksi.
Suomessa hanhiongelma on muodostunut sekä suojelun että ilmastonmuutoksen kautta. Valkoposkihanhien aiheuttamien peltovahinkojen korvaushakemukset nousivat viime vuoden keväänä 2,7 miljoonaan euroon.
1970-luvulla noin 20 000, nyt 1,3 miljoonaa
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo, että Suomessa lintu kuuluu luonnonsuojelulain piiriin.
– Valkoposkihanhea suojaa myös EU:n lintudirektiivi, jota komissio ei ministeriön tietojen mukaan halua avata. Direktiivin liitteiden uudelleen neuvottelu olisikin haasteellista, koska eri mailla ja sidosryhmillä on omat intressinsä.
Suomessa ongelmia aiheuttaa eritoten Venäjän kanta. Damski arvioi Venäjän kannan kokonaismääräksi noin 1,3 miljoonaa lintua.
– Ne eivät kaikki muuta Suomen läpi. Suomen kautta lintuja muuttaa vuosittain arviolta noin 500 000–700 000 . Määrä on kasvanut valtavasti. 1970-luvulla koko kanta koostui vain 20 000 yksilöstä. Ongelma on tällä hetkellä pahin Pohjois-Karjalan pelloilla, hän sanoo.
Ympäristöministeriön rahoittama peltohanke
Hanhia torjutaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla peltohankkeella. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.
Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
– Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on yhteensä 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunkilaishanhet kuumentavat tunteita
Hanhet aiheuttavat hankaluuksia myös kaupunkien puistoalueilla. Koronapandemian myötä kaupunkien ulkoilualueilla on suorastaan ruuhkaa. Kyseessä ei ole pelkkä kakkaongelma, sillä usein iso parvi pitää reviiristään tiiviisti kiinni, jolloin kohtaaminen liikkuvan ihmisen kanssa on konfliktialtis. Ei ole tavatonta, että ulkoilija saa vauhtia lenkkiinsä sähisevältä hanhelta.
– Taajamissa käytössä on myös hanhipeltoja. Hanhia houkutellaan kauemmas taajamista tarjoamalla niille maukkaampaa ruoholajiketta kaupungin laitamilta. Vastaavasti uimarannoille ja ulkoilualueille istutetaan ruohoa, joista hanhet eivät pidä. Alueita myös aidataan sekä niitä karkoitetaan koirien avulla, Damski sanoo.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
- peltohanke luonnonsuojelulaki EU-kolmissio poikkeuslupa Luke vahingot Valkoposkihanhet Ely-keskukset Karkotus Viljelijät Ympäristöministeriö Viro Ruotsi Metsästys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Hanhituhojen korvaukset maksettava nopeammin

PS: Valkoposkihanhesta on tehtävä riistaeläin

Koponen: ”Vihreä ideologia ei salli lihan käyttämistä edes hädänalaisten hyväksi”

Wihonen: Kevät toi valkoposkihanhet ja merimetsot maanviljelijöiden ja kalastajien riesaksi – ajetaanko elinkeinotoiminta alas kaakattajien tieltä?

Wihonen: Pohjois-Karjalan hanhiongelmaan saatava päätöksiä nopeasti ja paikallisesti

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Valkoposkihanhien satotuhot torjuttava ajoissa – ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan takia Suomen omavaraisuus on ajankohtaisempaa kuin aikoihin”
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.

Purra: Media komppaa opposition valheita euron bensasta
Purra sivaltaa keskustaa, SDP:tä ja näitä myötäilevää mediaa tietoisesta valheen levittämisestä. Vaikka perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet euron bensaa, tällainen väite toistuu edelleen yhä aggressiivisemmin opposition ja median ulostuloissa.

Grönroos varoittaa Espoon koulujen tilanteesta: ”Vakavassa syöksykierteessä”
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Jo 160 000 allekirjoittanutta vaatii uusia vaaleja Ruotsiin – kansanliike polkaistiin pystyyn muutamassa päivässä
Sunnuntaina illansuussa lähes 160 000 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen valtiopäivävaalien uusimisesta Ruotsissa. Vauhti on melkoinen, sillä palvelun verkko-osoite rekisteröitiin vasta runsas viikko sitten. Kansanliikkeen moottorit pysyvät nimettöminä, mutta jäljet näyttäisivät johtavan ruotsidemokraatteihin.

Kokoomuksen leikkauslista julki – Mäkelä: Hyvä ettei veroja koroteta, mutta tulevaan yhteistyöhön vaaditaan joustoja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.

Kehitysjärjestö Fingo ryhtyi kielipoliisiksi – haluaa kieltää toistakymmentä vakiintunutta sanaa
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













