Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta: Rysäkalastuksen uusi järjestelmä vetää maton alta rysäkalastajilta

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tänään mietintönsä Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta tuleville vuosille. Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiskansanedustajat suhtautuvat hyvin kriittisesti esitykseen, joka kohtelisi erityisesti rysäkalastajia erittäin epäoikeudenmukaisesti.

Esityksen mukaan vuoden 2017 alussa käyttöönotettua toimijakohtaista kalastuskiintiöjärjestelmää tarkennettaisiin siten, että siirrettävät käyttöoikeudet säädettäisiin olemaan toistaiseksi voimassa niin, että niille voitaisiin vain painavasta syystä säätää voimassaolon päättymispäivä haltijan kannalta riittävällä vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä.

Taloudelliset menetykset huomattavia

Erityisesti silakan rysäkalastuksen käyttöoikeuksien ehdotetaan päättyvän niistä tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 2026. Tämän jälkeen silakan rysäkalastukseen varattaisiin riittävät yhteiset erilliset kalastuskiintiöt, joiden käyttämättömät osuudet vapautettaisiin rysäkalastuskauden jälkeen troolikalastukseen. Tämä ratkaisu ei sopinut perussuomalaisille, joten PS-valiokuntaryhmä jätti kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan johdolla siihen hylkyvastalauseen.

– Valiokuntaryhmämme suhtautuu esitykseen hyvin kriittisesti. Näin siksi, koska nyt esitetty muutos nykyisestä tarkoittaisi käyttöoikeuden arvon mitätöitymistä, minkä vuoksi erityisesti isoimmat rysäkalastajat eivät koe järjestelmään ehdotettua muutosta suotuisana.

– Lisäksi osan etenkin rysäkalastajista taloudelliset menetykset olisivat huomattavat. Todellisuudessa myös nuoret rysäkalastajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun he menettävät kalastusoikeuksiansa. Tällöin myös tulevaisuuden suunnittelu heillä vaikeutuu entisestään, sanoo edustaja Elomaa huolestuneena.

Rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan

Toisaalta perussuomalaisten valiokuntaryhmä painottaa myös sitä, että nyt tehdyllä esityksellä muiden kalalajien kuin edellä mainittujen kiintiöityjen lajien, kuten silakka ja kilohaili, pyyntiin kiintiöjärjestelmällä ei ole vaikutuksia. Tämäkin voidaan nähdä positiivisena signaalina kalastussektorilla.

Tästä huolimatta perussuomalaisten valiokuntaryhmässä ollaan tietoisia siitä, että silakan rysäkalastus otettiin mukaan järjestelmään varsin myöhään, mikä on herättänyt paljon keskustelua kalastajien keskuudessa. Etenkin rysäkalastajien näkemykset asiasta ovat olleet jakautuneet. Tämän johdosta moni rysäkalastaja on suhtautunut järjestelmään näistä lähtökohdista hyvin kriittisesti.

– Niin ikään ryhmämme pitää ongelmallisena sitä, että nyt tehty muutos nykyjärjestelmään asettaa rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna. Kiintiöille ovat muodostuneet omat markkinat, ja käyttöoikeuksilla tehdään useita kauppoja vuosittain. Ei ole täten ryhmämme mielestä hyväksyttävää, kuten todettua, että nykyisten kalastajien toimijakohtaiset kiintiöt muutetaan vastikkeetta arvottomiksi yhteiseen kiintiöön siirryttäessä niin kuin nyt on tosiasiassa käymässä, toteaa puolestaan valiokunnan jäsen, kansanedustaja Jenna Simula.

Suomalaiset syövät kalaa, jos sitä on tarjolla

Lopuksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että kotimaisen kalan tarjontaa tulee lisätä jatkossa, koska suomalaiset kyllä syövät kalaa, jos sitä on tarjolla.

– Suurin ongelma tässä piilee juuri EU:ssa päätettäviin Itämeren kalastusmahdollisuuksiin perustuvassa kiintiöjärjestelmässä. Järjestelmässä on viime vuosina ollut suuria vuosittaisia vaihteluita erityisesti juuri silakan ja kilohailin kiintiöissä. Tähänkin asiaan tulisi saada aikaan parempaa ennakoitavuutta, miettii K-kauppias ja kansanedustaja Mikko Lundén.