Maahanmuuttajat vievät kuntalaisten vuokra-asunnot

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja Espoon asuntojen hallituksen jäsen Jukka Kilpi uskoo, että maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä kuntalaiset syrjäytyvät asuntojen saamisessa.

Kaupunginvaltuutettu Jukka Kilpi on tehnyt aloitteen kunnan asukkaiden suosimisesta asukasvalinnoissa. Aloitteessa vaaditaan, että espoolaiset asetettaisiin etusijalle kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa.

– Tälläkin hetkellä kiireelliset asunnontarvitsijat jäävät ilman asuntoa. Jos kymmenet tuhannet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat asetetaan etusijalle, niin on varmaa, että espoolaiset jäävät vieläkin todennäköisemmin ilman asuntoa.

Espoon Asunnot Oy:lla on noin 15 000 asuntoa, jotka on pääosin rakennettu valtion aravalainalla tai korkotuella. Uusia asuntoja rakennetaan vuosittain noin 300, ja niitä vapautuu vuosittain noin tuhat. Vuonna 2014 kaupunki tarjosi 1 800 hakijalle asunnon.

– Espoossa on tällä hetkellä kiireellisessä asunnontarpeessa 3 500 hakijaa. Heillekään ei siis pystytä tarjoamaan asuntoja, niin mitä sitten tapahtuu, kun hakijoita tulee lisää kuukausittain kymmeniä tuhansia, Kilpi ihmettelee.

Perusteina ahtaasti asuminen

Pääkaupunkiseudun Arava-asuntojen asukasvalinnoissa noudatetaan asukasvalintaan liittyviä säännöksiä.

Hakijat asetetaan kiireellisyysjärjestyksessä kolmeen eri ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat. Kriteereiksi luetaan muun muassa asunnottomat, muuttovelvoitteen alaiset hakijat sekä erittäin ahtaasti asuvat hakijat.

Toiseen ryhmään kuuluvat kiireellisessä asunnontarpeessa olevat hakijat. Perusteina ovat ahtaasti asuminen, puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat sekä ne, joiden asumiskustannukset ovat kohtuuttomat.

Kolmanteen ryhmään asettuvat ne hakijat, jotka haluavat muuttaa asumisen sijaintia tai esimerkiksi asuntonsa kokoa.

”Järjestelmää väärinkäytetään”

Myös hakijan tulot vaikuttavat asukasvalintaan. Valtioneuvoston asetus tulorajoista poistettiin kymmenisen vuotta sitten, mutta näillä näkymin se on tulossa takaisin. Tällä hetkellä tulorajojen tulkinnasta on olemassa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ohjeistukset. Kilven mielestä järjestelmä on huono.

– Vuosien saatossa kriteerit ovat vääristyneet. Kukaan ei oikeasti tiedä, millä perusteilla asuntojen hakijat loppujen lopuksi järjestäytyvät jonossa. Järjestelmää väärinkäytetään ja tilanne muuttuu sellaiseksi, ettei hakijamäärän vähentämiseen löydetä ratkaisuja.

”Seurauksia vaikea arvioida”

Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kallio kertoo, että hakijan nykyisellä kunnalla on merkitystä haussa, jos muut kriteerit hakijoiden välillä ovat tasavertaiset.

Kallion mukaan maahanmuuttajien määrään liittyvistä haasteista on keskusteltu, mutta mitään konkreettisia ratkaisuja ei ole vielä tehty.

– Uskon, että tällä hetkellä sitä ei tiedä kukaan. Seurauksia on vielä hankala ennakoida. Oleellista on, että asuntokantaa on riittävästi, riippumatta siitä, mistä hakijat tulevat. Jokainen uusi pääkaupunkiseudulle tulija lisää asuntojen kysyntää. Siihen voidaan vastata ainoastaan lisäämällä asuntotuotantoa.

Kallio arvioi, että noin vuoden kuluttua nähdään seuraukset siitä, kuinka turvapaikanhakijat vaikuttavat asuntomarkkinoihin pääkaupunkiseudulla.

– Suunnilleen silloin turvapaikanhakijat asettuvat aloilleen. Nythän heidät majoitetaan vastaanottokeskuksiin.

Jo neljännes vieraskielisiä

Tällä hetkellä vuokralaisista noin neljännes puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Kallion mukaan määrään vaikuttavat vieraskielisten ruokakuntien koot, jotka ovat keskimäärin suurempia kuin suomalaisilla.

– Vieraskielisten määrä kasvaa luonnollisen väestön kasvun seurauksena nopeammin, sillä heille syntyy enemmän lapsia kuin suomalaisille.

Kalliolla on yksinkertainen ratkaisu asunnontarpeen lisääntymiseen.

– Määrätietoinen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen. Pääkaupunkiseutu on Suomen aivot, keuhko ja sydän. Täällä on pystyttävä vastaamaan väestön kasvuun.

Kuvassa: Maahanmuuttajien asumiskoulutuksessa toimiva Adan Abdi katselee asumiskoulutuksessa käytettävän asunnon parvekkeelta Espoon Suvelassa 26. elokuuta 2011. Suvelassa on Espoon kaupungin vuokra-asuntoja, joissa asuu paljon maahanmuuttajia.