PS ARKISTO
Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että maahanmuuttajien työllisyys Suomessa jää kauaksi kantasuomalaisten työllisyyden tasosta. Tilastokeskuksen tuoreiden, lokakuun 2025 tietojen mukaan suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on 75 prosenttia. Vastaavasti ulkomaalaisten vastaava luku on vain 50,2 prosenttia.
Ajatuspaja Suomen Perustan maahanmuuttotutkija Samuli Salminen on julkaissut X-tilillään pitkän ketjun, jossa hän tarkastelee Tilastokeskuksen tuoreita tilastoja ulkomaalaisten työllisyysasteista Suomessa.
Salmisen selvitys paljastaa, että maahanmuuttajien työllisyys jää selvästi kantaväestön alapuolelle.
Lokakuun 2025 tietojen mukaan suomalaisten 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on 75,0 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten osalta vastaava luku on vain 50,2 prosenttia.
🧵Suurimpien maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet Eta-maiden ulkopuolelta.
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) February 11, 2026
Viime vuosina Suomeen on tullut valtavasti maahanmuuttajia Eta-maiden ulkopuolelta erinäisistä Aasian maista, Nigeriasta, Venäjältä ja Ukrainasta.
Mutta mitkä ovat näiden kansallisuuksien… pic.twitter.com/ccOlPpDeCW
Suurimmista tulijaryhmistä Eta-maiden ulkopuolelta ainoastaan Filippiinin kansalaisilla on Suomen kansalaisia korkeampi työllisyysaste. (79%), Salminen kirjoittaa.
Muilla kansalaisuuksilla työllisyysasteet jäävät jopa kymmeniä prosenttiyksiköitä Suomen kansalaisten alapuolelle. Useilla kansalaisuuksilla työllisten osuus työikäisistä on alle 50 prosenttia.
Esimerkiksi Iranin kansalaisten työllisyysaste on vain 42,1 prosenttia. Kiinan kansalaisten työllisyysaste on 44,8 prosenttia ja esimerkiksi Pakistanin kansalaisten työllisyysaste on vain 40,2 prosenttia
Matalat työllisyysasteet koskevat myös Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Aasian kansalaisuuksia. Kuitenkin mediassa on usein ollut esillä väitteitä joiden mukaan Suomi on viime vuosina saanut työvoimaa Aasiasta.
HS mainosti taannoin, että viime vuosina Suomi on saanut lähinnä työvoimaa Aasiasta. Monien aasialaismaiden kansalaisten työllisyysasteet ovat kuitenkin hyvin matalia, jopa alle 50 %. pic.twitter.com/5k3XKCoXXa
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) February 11, 2026
Oppositiopuolueiden uusimmissa vaihtoehtobudjeteissa esitetään talouden kasvutoimena maahanmuuttoa – huolimatta siitä, että maahanmuuttajat tosiasiassa työllistyvät erittäin heikosti. Esimerkiksi vihreät pitää työperäistä maahanmuuttoa jopa elintärkeänä Suomen talouden tulevaisuuden kannalta.
Myös keskusta hellii edelleen maahanmuuttounelmia työn verukkeella. Keskustan vuoden 2024 talouspoliittisen ohjelman mukaan Suomeen muka tarvittaisiin 40 000 uutta työntekijää vuosittain.
On vaikea sanoa, onko kyse ”kepuloinnista” vai mistä, sillä tavan äänestäjälle olisi erityisen hankalaa perustella, mihin työpaikkoihin kepu kuvittelee 40 000 hengen vuosittain Suomeen saapuvan maahanmuuttajaerän Suomessa työllistyvän, kun jo aiemmin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien työllisyys on erittäin heikkoa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.
Suomen Uutiset Show'n uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä katsoo, että pikemminkin Suomessa kannattaisi pyrkiä muuttamaan talouden rakenteita niin, että järjestelmä tukisi kasvua ja työllisyyttä.
MTV:n Huomenta Suomessa aamulla vieraillut sisäministeri Mari Rantanen sai vastattavakseen kysymyksen, pitääkö hän ongelmana sitä, että tällä hetkellä työperäisiä maahanmuuttajia saapuu Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Rantanen huomautti ohjelman juontajalle, että Suomessa on jo nyt tarjolla työvoimaa yritysten käyttöön.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
