Maanviljelijältä kyytiä nykyiselle maataloustukijärjestelmälle: ”Tuet vääristävät markkinoita – ottaisin ne pois”

Juko Toikka saapui Helsingin Senaatintorille Janakkalasta perinnetraktorilla mallia Valmet 565. Hän pitää luomuviljatilaa, joka ei kärsi pahiten tukien viipymisestä, mutta vaikuttaa se häneenkin monella tavalla, kun maataloudella menee muutenkin huonosti.

– Tulopuolella mättää. Hinnat ovat huonot, kelitkin ovat huonot. Tuet ovat myöhässä eniten maitotilallisilla, mutta vaikuttaa se minuunkin: laskuja ei voi maksaa, kun tulot ovat myöhässä. Se vaikuttaa myös, kun yritän myydä tuotteitani karjatiloille. Kun äskettäin myin erän härkäpapuja luomusikalalle, niin hekin halusivat maksuaikaa. Rahat tulevat kesäkuussa – jos tulevat, Toikka murehti.

– Tuottajahinnat ovat pudonneet jo puoleen. Se johtuu Venäjän pakotteista. Myös ulkomailta tuodaan tuotteita. Tietenkin hintoihin voisi vaikuttaa, jos kaikki lakkaisivat myymästä, mutta markkina ei toimi niin. Meidän on pakko myydä tuotteitamme.

Tuet kiertävät kaupan taskuun

Käytetäänkö tässä maanviljelijää hyväksi: tuet kiertävät kaupan taskuun ja hintoja poljetaan samalla?

– Kyllä, siltä tämä vaikuttaa. Tilanne pahenee koko ajan. Tuet ovat myöhässä, eikä siitä määrätä mitään rangaistuksia tai viivästyskorkoja, Toikka ihmetteli.

Maitotilan tuotoista 30-40 prosenttia tukia

Jari Ojala on maatalon poika Ikaalisista. Jatkaako hän vanhempiensa tilaa jatkossa?

– Hyvin todennäköisesti, ellei tämä toimeentulo mene ihan perseelleen. Se mietityttää, Ojala aprikoi.

Tilalla ammuu 65 lypsävää. Maitotiloja haittaa maksujen viivästys kaikkein eniten: tuotosta 30-40 prosenttia tulee maataloustuista. Tukien osuus vaihtelee sen mukaan, kuinka ahkerasti tukia jaksaa hakea. Hakeminen on monimutkaista ja vaativaa, ja tukiin vaikuttavat kaikenlaiset asiat viljelijän iästä alkaen. Myös tuotteiden halpuutuksella on vaikutusta.

Pakko ajaa rekkaa

Ojala ihmettelee, kuinka Maaseutuvirastolla voi olla oikeus siirtää maksujaan mihin asti se haluaa.

– Tuntuu kummalta tehdä hommia, kun palkkaa ei näy. Kaupungissa ei ymmärretä, että palkkamme tulee tuista.

Hän ajaakin työkseen rekkaa. Tilalla riittäisi kyllä töitä, mutta toimeentulo ei riitä. Hän pitää Venäjän kaupan romahtamista viimeisenä niittinä Suomen maataloudelle.

– Tulevaisuus mietityttää – onko tilaa järkeä jatkaa ja onko se edes mahdollista?

Navetan rakentaminen arveluttaa

Hämeenkyröläinen Tuomas Potila pohtii parhaillaan, kannattaako perustaa uusi suurtila vanhan kotitilan perustuksille. Kaikki luvat ja suunnitelmat ovat valmiina, mutta tilanne näyttää nyt huonolta.

– Tarkoitus on aloittaa uuden navetan rakentaminen, mutta nyt ei näytä hyvältä, kun maatalouspolitiikka on tällaista, Potila mietti.

Potilan kotitilalla on 40 lypsävää, mikä ylittää hieman keskiarvon, joka oli vuonna 2014 34 lehmää. Keskimääräinen pääluku on noussut hiljalleen, samaan aikaan kun pienempiä tiloja on lakkautettu. Suuremmat tilat ovat kasvattaneet peltoalaansa usein vuokraamalla pellot lopettaneilta viljelijöiltä.

”Yhtiöittäminen on se juttu”

Potilan tilalla on 141 hehtaaria peltoa ja yli 100 hehtaaria metsää. Jos suunnitelmat pannaan toimeen, lypsävien määrä nousee pian 160:een ja peltoa ostetaan sekä vuokrataan yhteensä 350 hehtaaria.

– Yhtiöittäminen on se juttu. Osakeyhtiö pystyy toimimaan markkinoilla vahvemmin, Potila selitti suunnitelmiaan.

Potilan yhtiöön ovat tulossa myös vanhemmat ja veli. Tietotaitoa löytyy, sillä Potila on suorittanut maatalouden perustutkinnon ja opiskelee viimeistä vuotta Ilmajoella agrologiksi.

Tukia maksetaan ruuan hinnan vuoksi

Potilalla on varsin moderni näkemys maataloustukijärjestelmästä: hän poistaisi tuet kokonaan.

– Maataloustuet ovat nyt suurin esteemme. Ne vääristävät markkinoita niin paljon, että ottaisin ne pois! Myös media vääristää niiden merkitystä meitä vastaan, vaikka niitä maksetaan siksi, että ruoka olisi halvempaa – ja varsinkin siksi, että ruuan raaka-aineet olisivat halvempia välikäsille. Se on pois tuottajilta, Potila muistutti ja myönsi, ettei hän voi kuitenkaan jättäytyä yksin tukien ulkopuolelle, kun lähes puolet yhtiönkin tuloista tulisi maataloustuista.

Suurtilat toimivat Suomessakin paljolti palkatun työvoiman turvin, vaikka aluksi Potilat aikovatkin touhuta perheen voimin.

– Sellainen on suunnitelma meilläkin. Mutta tässä tilanteessa en haluaisi palkata työntekijöitä, kun politiikka on tällaista. En halua antaa työntekijälleni potkuja, Potila korosti.

Kuvassa: Maanviljelijä Tuomas Potilan mukaan maataloustukia maksetaan siksi, että ruoka ja erityisesti raaka-aineet olisivat halvempia. Se on pois tuottajilta.