LEHTIKUVA
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa omin sanojensa mukaan pelastaa Euroopan sisämarkkinat. Hänen ajatuksiaan kritisoivat katsovat puolestaan, että Macron tuhoaisi sisämarkkinat teeseillään. Macronin kriitikot arvelevat Macronin käyttävän Ison-Britannian eroa hyväkseen. Britit ovat puolustaneet sisämarkkinoita väkevästi.
Brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin analyytikko Nicolas Véronin mukaan brittien ero EU:sta on antanut Ranskalle mahdollisuuden ottaa ohjat vapaakaupan ja EU:n sisämarkkinoiden saralla.
Presidenttiys muutti Macronia
Talousministerinä toimiessaan Macron hyväksyi vielä ulkomailta tulleita ranskalaisyritysten ostoja. Presidenttinä Macron on puuttunut markkinatalouden toimintaan. Hän on muun muassa väliaikaisesti kansallistanut laivanrakennusyhtiö STX:n.
Vapaakaupan puolustajat arvelevat, että eurooppalaiset johtajat alkavat evätä kaikki epämiellyttäviksi koetut yritysostot vedoten yritysten olevan strategisesti merkittäviä.
Macron halusi myös lyhentää toisesta EU-maasta tulevien komennustyöläisten kestoa. Lisäksi hän halusi yhdenmukaistaa sosiaaliturvamaksut. Tämä kiehautti itäisten EU-maiden johtajien hermoja.
Macron on ollut erittäin protektionistinen ranskalaisen maatalouden suhteen.
Populismia kukistamassa?
Liberaalit politiikot ovat huomanneet EU:ssa kasvavan protektionismin kaipuun laajemminkin. Ruotsalaismeppi Jasenko Selimovicin mielestä Macron ei ole ainoa protektionistisia oppeja kannattava EU-maan johtaja. Selimovic arvelee ilmiön johtuvan siitä, että EU-johtajat yrittävät torjua populismin aaltoa.
– EU:n yhteismarkkinoita moukaroidaan joka puolelta, Selimovic toteaa.
Selimovic ei usko protektionismin torjuvan populismia. Hän pelkää, että EU:n sisämarkkinoista ei ole rippeitäkään jäljellä vuosikymmenen vaihtuessa, jos Macron saa tahtonsa lävitse. Sen lisäksi populistiset puolueet jatkavat menestymistään eri vaaleissa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Lue lisää
Lue lisää
