

LEHTIKUVA
Mäenpää: ”Kannatan nykyisessä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”
Eduskunnassa käytiin tänään historiallista keskustelua Nato-jäsenyydestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää otti osaa keskusteluun ja ilmoitti pitkän harkinnan jälkeen syntyneen kantansa.
– Elämme historiallisia hetkiä. Suomen tasavalta on keskellä suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista muutosta sitten vuoden 1945. Venäjän helmikuussa laajentama hyökkäyssota Ukrainassa sai sekä kansalaiset että päättäjät kyseenalaistamaan maamme keskeistä sotilaspoliittista perusratkaisua. Sodan kylmät kasvot ovat esillä.
Aidosti harkittu kanta
Mäenpää korosti puheessaan sitä, että on tehnyt päätöksensä puolustusliiton suhteen vakaasti harkiten:
– En ole muuttanut kantaani mitenkään hätäisesti tai muiden mielipiteiden vuoksi, vaan olen joutunut pohtimaan tätä perusteellisesti. Näkemykseni vahvistui etenkin reilun kahden kolmen viime viikon aikana. Muodostin kantani harkiten kuunnellen asiantuntijoita ja tarkastellen kaikkia näkökulmia. Erityisesti jäsenyyteni puolustusvaliokunnassa on mahdollistanut syvällisenkin tiedonsaannin mieltä askarruttavien kysymysten suhteen.
Mäenpää painotti eduskuntakäsittelyn pohtineensa aikana paljon kysymystä suomalaisten maanpuolustustahdosta. Miten sotilaallinen liittoutuminen vaikuttaisi siihen, varsinkin pitemmällä aikavälillä.
– Mikäli Suomi olisi liittoutunut 90-luvulla rauhan aikana, olisikin riski suomalaisten pitemmän aikavälin maanpuolustustahdon heikkenemisestä ollut uskoakseni todellinen.
Mäenpään mukaan nyt kuitenkin, kun sodan raakalaismaisuus raiskauksineen, kidutuksineen ja siviilien murhineen on lävähtänyt uutisten kautta suomalaistenkin silmien eteen, maanpuolustustahto tulee varmuudella säilymään parin kolmen sukupolven verran eteenpäin. Syyt maanpuolustuksen tärkeydelle ymmärretään taas kyllä kirkkaasti.
– Pidän myös tärkeänä, että suomalaisten sotilasvalan vannoneiden joukkojen lähettäminen muihin Nato-maihin tehdään aina kansallisella päätöksellä, ja sotilaiden lähettäminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen kuten rauhanturvajoukoissa.
Ymmärrystä myös liittoutumattomuuden kannattajille
Kansanedustaja korosti, että Suomi joutuu tekemään päätöksen vääjäämättömän epävarmuuden tilassa ja osoitti ymmärryksensä myös asiasta toisin ajattelevia kohtaan.
– Mielestäni keskustelu onkin Suomessa lähtenyt väärille urille: puhutaan Naton kannattajista ja vastustajista. Kyse ei nähdäkseni ole tällaisesta vastakkainasettelusta. Eihän Natoa yleisesti kai olla itsessään vastustamassa. Sen sijaan on olemassa Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattajia ja liittoutumattomuuden kannattajia. Nähdäkseni nimenomaan tästä on kyse täälläkin salissa, demokratiasta.
– Ymmärrän liittoutumattomuuden kannattajien näkökulman, sillä olen ollut itsekin vankkumaton puolueettomuuden kannattaja ja ilmaissut tämän myös äänestäjille ennen vaaleja, Mäenpää totesi.
EU:n kanssa oltava tarkkana
Puheensa lopuksi Mäenpää kiinnitti huomiota Euroopan unionin rooliin Suomen muuttuvassa ja jo nykyisessä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa viitekehyksessä.
– Totesimme puolustusvaliokunnan lausunnossa ajankohtaisselontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta seuraavasti: ”Mahdollisen EU:n lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennalta ehkäisevää sotilaallista puolustuskykyä ja -ratkaisua.” Tästä on pidettävä tiukasti kiinni. Pidänkin ensiarvoisen tärkeänä, että EU:n kemikaaliviraston esitys asetukseksi lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa ei saa vaarantaa reserviläisten käyttämien ampumaseurojen ja metsästyseurojen, eikä reserviläisyhdistysten ylläpitämien ampumaratojen käyttöä.
Kansanedustaja päätti puheensa tärkeään huomioon:
– Mikä Suomen Nato-jäsenyydessä on parasta? Se pienentää riippuvuuttamme Euroopan unionista. EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta ei voi enää löytää syitä valtaville EU-elvytyspaketeille ja muille hölmöyksille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lyijyasetus Nato-jäsenyys riippuvuus EU-tukipaketit sota Euroopan unioni Liittoutumattomuus Puolustusvaliokunta Juha Mäenpää Turvallisuuspolitiikka maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Venäjän toimet pakottavat Suomenkin reagoimaan

Suomi on yhtenäisempi kuin aikoihin

Lulu Ranne: Kun Nato-läksyt on tehty, on talouden laiskanläksyjen aika

Packalén: Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, meille idästä

Slunga-Poutsalo: Meillä on jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa

Koskela: Venäjä hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet – Nato-jäsenyydessä on kyse ennaltaehkäisystä

Juuso puoltaa Natoon liittymistä: Suomen turvallisuuden vahvistaminen ei ole uhka kenellekään

Kuntien on osallistuttava ampumaratojen siirtokustannuksiin – ”Tilanne on ampumaratojen omistajia kohtaan hyvin epäreilu”

Mäenpää vaatii EU:n toisen lyijyasetuksen hylkäämistä – vaarantaisi ampumaharrastuksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














