

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mäkynen: Korona uhkaa demokratian toteutumista kuntavaaleissa – ”Mikä taho kantaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisuudesta?”
Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kuntavaalien terveysturvallisuudesta koronaepidemian aikana. Terveysturvallisuuden lisäksi Mäkynen pohtii myös äänestysoikeuden toteutumista, jos esimerkiksi äänioikeutettu henkilö on karanteenissa vaalipäivänä tai ainoa äänestyspaikka joudutaan sulkemaan ennen määräaikaa.
– Mikä taho kantaa suurimman vastuun vuoden 2021 kuntavaalien terveysturvallisesta järjestämisestä? Onko hallitus varautunut kuntavaalien terveysturvalliseen järjestämiseen ja jos on, niin millä tavoilla? Miten turvataan kansalaisten oikeus äänestää varsinaisena äänestyspäivänä, jos äänioikeutetulle henkilölle määrätty ainoa äänestyspaikka joudutaan sulkemaan ennen määräaikaa? kysyy Jukka Mäkynen kirjallisessa kysymyksessään.
Hallituksella suurin vastuu
Kuntavaalien järjestämisessä korostuu terveysturvallisuus. Äänestyspaikkojen tulee olla terveysturvallisia. Koronaepidemian hallinnassa ovat mukana hallitus, eduskunta, aluehallintovirastot, THL, STM, Traficom ja muita toimijoita. Näiden toimijoiden välillä on ollut säännöllisesti koronan aikana erilaisia näkemyksiä epidemian hoidosta. Vaarana on se, että vastuuta terveysturvallisuudesta kasautuu liikaa esimerkiksi keskusvaalilautakuntien vastuulle.
– Tosiasia on kuitenkin se, että hallituksella on suurin vastuu kuntavaalien terveysturvallisessa järjestämisessä. Erityisen tärkeää on se, että viimeistään nyt käydään hallituksessa läpi kuntavaalien terveysturvalliseen järjestämiseen liittyvät haasteet ja puututaan mahdollisiin epäkohtiin mahdollisimman nopealla aikataululla, Mäkynen linjaa.
Demokratian toteutuminen vaarassa
Mäkysen mukaan Sanna Marinin hallituksen toimintatapa on ollut läpi hallituskauden sellainen, että se reagoi ongelmiin vasta kun ne ovat räjähtäneet käsiin. Tästä hallituksen vakiintuneesta toimintatavasta johtuen kansanedustaja on huolissaan hallituksen passiivisuudesta kuntavaalien terveysturvallisessa järjestämisessä.
Myös se, että hallitus ei aktiivisesti tiedota asiasta, vaarantaa demokratian toteutumisen. Erityisesti riskiryhmäläiset odottavat hyvissä ajoin tietoa siitä, miten he pystyvät äänestämään turvallisesti. Yksi ongelmakohta on koronaviruksen aiheuttamat eristystoimet.
– Miten äänestysoikeus toteutuu esimerkiksi silloin, jos äänioikeutettu henkilö on määrätty karanteeniin korona-altistuksen vuoksi kuntavaalien äänestyspäivinä? Mäkynen pohtii.
Kuka kantaa vastuun?
Mäkysen mukaan hallituksen tulee kertoa kansalaisille hyvissä ajoin siitä, kuka ottaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisesta järjestämisestä.
– Koronaepidemia on jatkunut melkein vuoden Suomessa. On selvää, että vuoden 2021 kuntavaalien aikana maassamme on voimassa erilaisia koronarajoituksia. Kuntavaalien järjestämisessä korostuu terveysturvallisuus. Äänestyspaikkojen tulee olla terveysturvallisia. Koronaepidemian hallinnassa ovat mukana hallitus, eduskunta, aluehallintovirastot, THL, STM, Traficom ja muita toimijoita.
– Näiden toimijoiden välillä on nähty säännöllisesti koronan aikana erilaisia näkemyksiä koronan hoidosta. Jos äänestyspaikkoja joudutaan sulkemaan äänestyksen ollessa vielä käynnissä, niin kansalaisten pitää saada hyvissä ajoin tietää, mikä taho kantaa suurimman vastuun asiasta, Mäkynen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- terveysturvallisuus äänestys koronakaranteeni koronaepidemia kirjallinen kysymys Sanna Marin Jukka Mäkynen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perusta -ajatuspajalta kirjajulkaisu: Kummallisvaalit 2021 – mistä kuntavaaleissa on kyse

Perussuomalaiset jatkaa gallupien kärjessä – kannatusta tulee nyt tasaisesti kaikilta ryhmiltä ja kaiken ikäisiltä

Mäkynen: Siirtotyöläisillä ohituskaista korona-Suomeen – kotimaiset työttömät unohdettu

Rahaa tulee, sanoo hallitus – Purra: Kuntapaketit auttavat hallituspuolueita kuntavaaleissa

Mäkynen: Kaatumisharjoittelu lisättävä koulujen opetussuunnitelmiin – kaatumisten ja liukastumisten kustannukset valtavia

Mäkynen: Miksi oikeusministeri ei kertonut kotiäänestyksen ongelmista?

Mäkynen: Vanhusten ihmisoikeuksia rikotaan törkeästi – ministeri Kiurua ei kiinnosta
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













