

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Mäkynen: Korona uhkaa demokratian toteutumista kuntavaaleissa – “Mikä taho kantaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisuudesta?”
Kansanedustaja Jukka Mäkynen on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kuntavaalien terveysturvallisuudesta koronaepidemian aikana. Terveysturvallisuuden lisäksi Mäkynen pohtii myös äänestysoikeuden toteutumista, jos esimerkiksi äänioikeutettu henkilö on karanteenissa vaalipäivänä tai ainoa äänestyspaikka joudutaan sulkemaan ennen määräaikaa.
– Mikä taho kantaa suurimman vastuun vuoden 2021 kuntavaalien terveysturvallisesta järjestämisestä? Onko hallitus varautunut kuntavaalien terveysturvalliseen järjestämiseen ja jos on, niin millä tavoilla? Miten turvataan kansalaisten oikeus äänestää varsinaisena äänestyspäivänä, jos äänioikeutetulle henkilölle määrätty ainoa äänestyspaikka joudutaan sulkemaan ennen määräaikaa? kysyy Jukka Mäkynen kirjallisessa kysymyksessään.
Hallituksella suurin vastuu
Kuntavaalien järjestämisessä korostuu terveysturvallisuus. Äänestyspaikkojen tulee olla terveysturvallisia. Koronaepidemian hallinnassa ovat mukana hallitus, eduskunta, aluehallintovirastot, THL, STM, Traficom ja muita toimijoita. Näiden toimijoiden välillä on ollut säännöllisesti koronan aikana erilaisia näkemyksiä epidemian hoidosta. Vaarana on se, että vastuuta terveysturvallisuudesta kasautuu liikaa esimerkiksi keskusvaalilautakuntien vastuulle.
– Tosiasia on kuitenkin se, että hallituksella on suurin vastuu kuntavaalien terveysturvallisessa järjestämisessä. Erityisen tärkeää on se, että viimeistään nyt käydään hallituksessa läpi kuntavaalien terveysturvalliseen järjestämiseen liittyvät haasteet ja puututaan mahdollisiin epäkohtiin mahdollisimman nopealla aikataululla, Mäkynen linjaa.
Demokratian toteutuminen vaarassa
Mäkysen mukaan Sanna Marinin hallituksen toimintatapa on ollut läpi hallituskauden sellainen, että se reagoi ongelmiin vasta kun ne ovat räjähtäneet käsiin. Tästä hallituksen vakiintuneesta toimintatavasta johtuen kansanedustaja on huolissaan hallituksen passiivisuudesta kuntavaalien terveysturvallisessa järjestämisessä.
Myös se, että hallitus ei aktiivisesti tiedota asiasta, vaarantaa demokratian toteutumisen. Erityisesti riskiryhmäläiset odottavat hyvissä ajoin tietoa siitä, miten he pystyvät äänestämään turvallisesti. Yksi ongelmakohta on koronaviruksen aiheuttamat eristystoimet.
– Miten äänestysoikeus toteutuu esimerkiksi silloin, jos äänioikeutettu henkilö on määrätty karanteeniin korona-altistuksen vuoksi kuntavaalien äänestyspäivinä? Mäkynen pohtii.
Kuka kantaa vastuun?
Mäkysen mukaan hallituksen tulee kertoa kansalaisille hyvissä ajoin siitä, kuka ottaa vastuun kuntavaalien terveysturvallisesta järjestämisestä.
– Koronaepidemia on jatkunut melkein vuoden Suomessa. On selvää, että vuoden 2021 kuntavaalien aikana maassamme on voimassa erilaisia koronarajoituksia. Kuntavaalien järjestämisessä korostuu terveysturvallisuus. Äänestyspaikkojen tulee olla terveysturvallisia. Koronaepidemian hallinnassa ovat mukana hallitus, eduskunta, aluehallintovirastot, THL, STM, Traficom ja muita toimijoita.
– Näiden toimijoiden välillä on nähty säännöllisesti koronan aikana erilaisia näkemyksiä koronan hoidosta. Jos äänestyspaikkoja joudutaan sulkemaan äänestyksen ollessa vielä käynnissä, niin kansalaisten pitää saada hyvissä ajoin tietää, mikä taho kantaa suurimman vastuun asiasta, Mäkynen vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- terveysturvallisuus äänestys koronakaranteeni koronaepidemia kirjallinen kysymys Sanna Marin Jukka Mäkynen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perusta -ajatuspajalta kirjajulkaisu: Kummallisvaalit 2021 – mistä kuntavaaleissa on kyse

Perussuomalaiset jatkaa gallupien kärjessä – kannatusta tulee nyt tasaisesti kaikilta ryhmiltä ja kaiken ikäisiltä

Mäkynen: Siirtotyöläisillä ohituskaista korona-Suomeen – kotimaiset työttömät unohdettu

Rahaa tulee, sanoo hallitus – Purra: Kuntapaketit auttavat hallituspuolueita kuntavaaleissa

Mäkynen: Kaatumisharjoittelu lisättävä koulujen opetussuunnitelmiin – kaatumisten ja liukastumisten kustannukset valtavia

Mäkynen: Miksi oikeusministeri ei kertonut kotiäänestyksen ongelmista?

Mäkynen: Vanhusten ihmisoikeuksia rikotaan törkeästi – ministeri Kiurua ei kiinnosta
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.