Kansanedustaja Minna Reijonen teki sisäministeri Maria Ohisalolle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli, millaisiin selvityksiin ja kartoituksiin on ryhdytty mahdollisen Isis-taistelijoiden tuoman nykyisen ja tulevaisuuden turvallisuusuhan takia ja onko laskettu sen kustannukset. Ministerin vastaukset ovat tyypilliseen tapaan ympäripyöreitä.

Suomeen tuotiin Isis-taistelijoita al-Holin leiriltä. Suojelupoliisi näkee asiassa turvallisuusuhan.

– Kyseisillä henkilöillä on Isis-yhteyksiä. Isis-yhteyksillä voi olla merkittävää vaikutusta myös tulevaisuudessa maamme turvallisuuteen. Supon arvion mukaan leiriltä palaavat lisäävät Suomeen kohdistuvan terrorismin riskiä. Supon mukaan alueelta palaavat naiset todennäköisesti jatkavat terroristista toimintaa, verkostoituvat keskenään ja integroituvat kotimaisiin jihadistisiin verkostoihin, Reijonen sanoo.

Keinot valvontaan rajallisia

Suomeen on palannut Irakin ja Syyrian taistelualueelta Suojelupoliisin ilmoituksen mukaan 20 henkilöä ennen vuotta 2019. Joulukuussa 2019 viranomaiset avustivat Suomeen al-Holin leiriltä kaksi lasta. Toukokuun lopussa Suomeen palasi alueelta kolme aikuista ja yhdeksän lasta.

– Jokaisesta rikosoikeudellisen vastuuiän täyttävästä (15 vuotta tai vanhempi) alueelta palaavasta henkilöstä keskusrikospoliisi tekee esiselvityksen. Mikäli syytä epäillä -kynnys ylittyy, toimitetaan normaaliin tapaan esitutkinta. Esiselvityksen jälkeen mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta neuvotellaan valtakunnansyyttäjän toimiston kanssa, Ohisalo vastaa ja jatkaa:

– Poliisihallitus ja suojelupoliisi ovat sopineet toiminnallisesta vastuunjaosta, menettelytavoista yhteistyössä ja tiedonvaihdossa, joka koskee terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä ja huolta aiheuttavia henkilöitä. Toiminnallista vastuunjakoa paikallispoliisin, keskusrikospoliisin ja Suojelupoliisin välillä sekä menettelytapoja ja tiedonvaihtoa koskevaa ohjausta ollaan päivittämässä. Päivitys valmistuu tämänhetkisen arvion mukaan vuoden 2020 aikana.

Ohisalon mukaan Suojelupoliisi, keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi tekevät kohdehenkilöiden seurannassa tiivistä yhteistyötä ja tekevät kaikkensa erilaisten uhkien torjumiseksi.

– Avoimissa yhteiskunnissa, toimivaltuudet ja resurssit huomioiden, viranomaisten keinot ihmisten valvontaan ovat kuitenkin rajalliset, hän myöntää.

Näin ministeri vastaa kustannuksista

Poliisin toimintaan liittyvien kustannusten ennakollinen laskeminen näiden al-Holin leiriltä palaavien osalta on Ohisalon mukaan vaikeaa. Suomessa on Suojelupoliisin ilmoituksen mukaan noin 380 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, joihin kaikkiin kohdennetaan poliisin resursseja. Käytännön toiminnasta saatujen kokemusten mukaan henkilöihin kohdistettava kattava seuranta vaatii resursseja.

– Edellä mainittu yksilökohtainen lähestymistapa tarkoittaa käytännössä sitä, että kunkin palanneen henkilön tapauksen arviointiin tarvittava henkilötyömäärän ja työajan kohdentaminen vaihtelee. Sama pätee aiemmin mainittuihin esiselvityksiin ja niitä mahdollisesti seuraaviin esitutkintoihin. Paikallispoliisin resursseja tullaan kohdentamaan paikallisesti moniammatillisten ryhmien toimintaan ja muiden viranomaisten tukemiseen mm. asiantuntija-apuun, tilannekuvaan ja uhka-arvioon liittyen, Ohisalo vastaa.

– Kyse on pitkäkestoisesta toiminnasta. Poliisi on yksi toimija laajemmassa kokonaisuudessa ja palaavien henkilöiden tarpeet liittyvät vahvasti myös esimerkiksi sosiaalitoimeen ja erityisesti lastensuojeluun. Asia vaatii vuosien pitkäjänteistä ja suunnitelmallista moniviranomaisyhteistyötä, jonka onnistunut toteuttaminen vaatii riittäviä viranomaisten voimavaroja.

”Tällaiseen on aina rahaa”

Suomeen palanneet ja vielä al-Holin leirillä olevat ovat niitä, jotka pysyivät viimeiseen asti Isisin viimeisellä hallinta-alueella.

– Voidaan aiheellisesti kysyä, miksi he eivät ole pyytäneet apua kotimaansa viranomaisilta aikaisemmin? Kaikkihan ovat olleet alueella jo vuosia, ihmettelee Minna Reijonen.

Myös kustannukset tulevat olemaan merkittäviä.

– Koronakriisin aikana ja jälkeen tuolle rahalle olisi todella tarvetta vaikkapa suomalaisessa vanhustenhoidossa tai lastensuojelussa. Myös tässä asiassa näkyy hallituksen prioriteetit. Tällaisiin löytyy aina rahaa.

Suomesta käsin vaikea tutkia

Monet terrorismin asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kukaan Isisin riveihin länsimaista lähtenyt ole voinut olla tietämätön järjestön rikoksista.

– Naisten rooli Isisin kalifaatissa tai al-Holin leirillä ovat varsin epäselviä. Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet erilaisiin värväyksiin, propagandan tuottamiseen ja rahoituksen kaltaisiin tehtäviin. Myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista. Naisten rooli on myös ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia Isisille, Reijonen toteaa.

Supon arvion mukaan naisilla on ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Jesidinaiset ovat useaan otteeseen kertoneet, että heidän täysin järjestelmälliseen orjuuttamiseen, kiduttamiseen ja raiskaamiseensa eivät syyllistyneet pelkästään miehet vaan myös Isisin toiminnassa mukana olleet naiset.

– On hyvin epätodennäköistä, että Suomesta käsin näitä rikoksia pystytään todentamaan ja antamaan tuomioita. Meille taitaa jäädä vain maksajan rooli, Reijonen sanoo.

SUOMEN UUTISET