

Mitä ihmettä? Ylen korkein johto torjuu leikkauksia myllypuheluilla – keskustakansanedustaja: ”Sain tänään illalla yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista”
Luulisi, että Ylen tehtävänä olisi kertoa, mitä mieltä poliitikot ovat. Nyt Yle päinvastoin haluaa määrätä siitä, mitä mieltä poliitikot saavat olla. Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen toiminta kummastuttaa.
Keskustakansanedustaja Pekka Aittakumpu kertoo saaneensa perjantai-iltana yhden uransa oudoimmista puheluista. Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen soitti ja väitti, että Aittakumpu halveksii Yleä ja Ylen henkilökuntaa, koska hän olisi olin ”aplodeerannut” Purran julkaisulle ja kehottanut leikkaamaan Ylestä.
Sain tänään illalla yhden poliittisen urani oudoimmista puheluista. Ylen hallituksen puheenjohtaja @MattiApunen soitti ja väitti, että halveksin Yleä ja Ylen henkilökuntaa, koska olin ”aplodeerannut” oheiselle Purran julkaisulle ja kehottanut leikkaamaan Ylestä. 1/ https://t.co/EUOtO6pmtC
— Pekka Aittakumpu (@PAittakumpu) May 10, 2024
Aittakumpu jatkaa:
– Apunen myös väitti kommenttini merkitsevän sitä, että haluan leikata Yleltä yksittäisen ohjelman perusteella. En toki ollut samaa mieltä, koska olen kannattanut Yleltä leikkaamista jo pitempään. Keskustan tällä viikolla julkaisemassa vaihtoehdossakin esitettiin Yle-leikkausta.”
– Ihmettelen Apusen toimintaa Ylen hallituksen puheenjohtajana. Toivottavasti hänellä ei ole tapana soitella tyylittömiä puheluita myös laajemmin kansanedustajille, jotka suhtautuvat Ylen rahoitukseen ja sisältöihin kriittisesti.
– Yle on eduskunnan alainen laitos. Yle taas käyttää poliitikkoihin hyvin merkittävää mediavaltaa. Poliitikkojen rooli on ottaa kantaa asioihin, myös Ylen toimintaan ja rahoitukseen.
– Ylen hallituksen puheenjohtajan toiminta ei ainakaan nostata luottamusta hänen toimintaansa. Hänen roolissaan tuollainen käytös ei yksinkertaisesti ole asiallista ja sopivaa. Yle on merkittävä toimija ja arvostan monin tavoin sitä, mutta se ei merkitse kritiikittömyyttä.
Miehet voivat synnyttää?
Tapaus lähti liikkeelle siitä, kun Purra kummasteli Ylen laitaoikeistosarjaa. Purra viittasi Ylen juttuun, jossa Yle jakaa eurooppalaisia poliitiikkoja suosikkeihin ja inhokkeihin:
”Ylen laitaoikeistosarjan tämän päivän jaksossa uhkaavaan kategoriaan pääsee jo näkemyksellä, että mies ei voi synnyttää. Toisessa lehdessä EU-myönteisyyttä mitattiin halukkuudella ottaa yhteisvelkaa ja ajaa liittovaltiota. Joku tässä keskustelussa on kyllä tosi pielessä.”
Ylen laitaoikeistosarjan tämän päivän jaksossa uhkaavaan kategoriaan pääsee jo näkemyksellä, että mies ei voi synnyttää.
Toisessa lehdessä EU-myönteisyyttä mitattiin halukkuudella ottaa yhteisvelkaa ja ajaa liittovaltiota.
Joku tässä keskustelussa on kyllä tosi pielessä.
— Riikka Purra (@ir_rkp) May 10, 2024
Iltalehden tavoittama Aittakumpu kertoo, että Apusen myllypuhelu kesti kymmenen minuuttia.
Aittakumpu on Ylen tehtäviä ja rahoitusta arvioivan parlamentaarisen työryhmän varajäsen.
Keskisuomalainen-konsernin mediavaikuttaja, toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi oudoksuu Apusen toimintaa: ”Toivottavasti joku väärinkäsitys tai satunnainen tapahtuma. On aika omituista, jos Eduskunnan alainen YLE painostaa kansanedustajia. Kiinnostavaa nähdä miten Eduskunta reagoi tällaiseen. Antaa ajattelemisen aihetta. Alleviivaa riippumattoman median roolia.”
Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola kirjoittaa: ”Hyvin erikoista, Ylen hallituksen puheenjohtaja nootittaa kansanedustajaa. Näinkö Ylen hallituksen puheenjohtaja paimentaa kansanedustajia ja eduskuntaa Ylen taakse muun muassa rahoituskysymyksissä. Näyttää aivan siltä, että Yle on eduskunnan yläpuolella.”
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Keskusta ei halua EU-yhteisvelkaa – Koponen: Keskusta tekopyhyydessään unohtaa, että oli hyväksymässä EU-elvytyspakettia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.














