

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä
Maahanmuuttajaoppilaista aiheutuu kouluterveydenhoitajalle selvästi enemmän työtä kuin suomalaisista. Monikulttuurisessa koulussa työskentelevä terveydenhoitaja kokee, että suomalaislapsilta leikataan resursseja koko ajan, koska maahanmuuttajalapsiin uppoaa niin paljon työtä. Ainakin Helsingissä koululääkärin tarkastuksista on jouduttu leikkaamaan.
Helsingissä esimerkiksi Suomalaisessa Yhteiskoulussa on lääkärivajeen takia jouduttu luopumaan osasta joillain luokka-asteilla tehtävistä koululääkärin tarkastuksista, kertoo Helsingin Uutiset. Määräaikaisia tarkastuksia kohdennetaan niille, joiden kohdalla koulun terveydenhoitaja on havainnut tarvetta lääkärin vastaanotolle. Koululääkärin tarkastukseen pääsee myös, jos vanhemmat sitä erikseen toivovat.
Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen vahvistaa Suomen Uutisille, että sama ilmiö näkyy jossain määrin kaikissa Helsingin kouluissa.
”Suomalaisilta leikataan koko ajan”
Sen sijaan maahanmuuttajaoppilaiden terveystarkastuksista ei tingitä. Valmistavaan opetukseen tulevan maahanmuuttajaoppilaan terveystarkastus on paljon laajempi ja työläämpi kuin tavallisille lapsille tarjottavat laajat terveystarkastukset, kertoo pääkaupunkiseudulla monikulttuurisessa koulussa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina (nimi muutettu).
– Tuntuu, että suomalaisten oppilaiden kohdalla leikataan koko ajan kaikesta, samaan aikaan kun maahanmuuttajaoppilaat vievät valtavasti aikaa ja resursseja, Tiina kertoo.
Valmistava opetus on tarkoitettu 6-17-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomea. Kunnasta riippuen se järjestetään joko erillisellä, valmistavalla luokalla tai valmistavan opetuksen ryhmissä.
Myös paperittomat hoidetaan
Maahanmuuttajaoppilaita tulee kouluihin monella nimikkeellä: kiintiöpakolaisina, näiden perheenyhdistämisinä, turvapaikanhakijoina ja muina maahanmuuttajina. Kouluihin tulee jopa laittomasti maassa oleskelevien ”paperittomien” lapsia. Osalle tulijoista on jo tehty maahantulotarkastus muualla, mutta osalle valmistavan opetuksen terveystarkastus on ensimmäinen Suomessa tehtävä terveystarkastus.
Valmistavaa opetusta ei kaikissa kouluissa ole, joten maahanmuuttajaoppilaiden suuri määrä rasittaa vain tiettyjä kouluja. Kouluterveydenhoitajien määrä on resurssoitu oppilaiden nuppiluvun mukaan, riippumatta oppilasaineksen laadusta, Tiina kertoo.
Valmistavan opetuksen terveystarkastus teettää töitä
Kouluun tulevien maahanmuuttajaoppilaiden terveystarkastus alkaa terveyskyselyn täyttämisellä kotona. Kyselylomake on saatavilla eri kieliversioina, kuten arabiaksi, englanniksi, somaliksi, venäjäksi ja viroksi, Tiina kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan näitä lomakkeita ei kuitenkaan saada takaisin täytettyinä kuin ehkä viidesosalta valmistavan luokan oppilaiden vanhemmista. Myös rokotustietoja on vaikea saada heiltä kirjallisesti; virolaisilta ja venäläisiltä ne saa useimmiten kyllä, Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilta ei juuri koskaan.
Kaikilta maahanmuuttajaoppilailta otetaan laboratoriokokeita. Mahdolliset tartuntataudit, kuten hepatiitti, HIV, kuppa, suolistoloiset ja tuberkuloosi tutkitaan THL:n maaluettelon mukaan.
Koska monet tutkittavista tartuntataudeista ovat hyvin vakavia, periaatteena on, että lapset eivät aloita koulua ennen kuin seulontatutkimuksen tulokset on saatu. Tämä ei Tiinan mukaan läheskään aina toteudu, vaan lapset ovat ehtineet käydä koulua jo monta kuukautta, ennen kuin tartuntatautitutkimukset tehdään.
Tulkin käyttö hidastaa terveystarkastusta
Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle varataan 60 minuutin aika terveystarkastusta varten. Paikalla ovat oppilaan lisäksi ainakin toinen vanhemmista, tulkki, terveydenhoitaja ja lääkäri.
Ongelmana on se, että monilla maahanmuuttajavanhemmilla on vaikeuksia ymmärtää sovituista ajoista kiinni pitämisen tärkeyttä. Tiina kertoo, että jos vanhempi ei ilmesty sovittuna aikana paikalle, terveystarkastusta on vaikea tehdä, koska varsinkaan nuorelta oppilaalta ei saada asioita kunnolla selville. Tiinan mukaan usein voi käydä myös niin, että tulkki ei tule paikalle. Silloin tarkastus on lähes mahdoton toteuttaa, ellei perhe osaa englantia.
Tiinan mukaan maahanmuuttajat ovat erittäin tietoisia oikeudestaan tulkkiin ”niin kauan kuin on tarve”. He myös ”kouluttavat toisiaan” erilaisista oikeuksistaan. Kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut äiti saattaa vaatia tulkin paikalle, koska ei osaa suomea.
Tulkin käyttö tietenkin hidastaa terveystarkastuksen suorittamista huomattavasti. Tarkastukseen liittyy niin paljon pakollisia kuvioita, että tulkin kautta ei ole mahdollista kysellä vanhemmalta mitään kovin syvällisiä lapsen ja perheen voinnista, Tiina kertoo.
Tulkkia tilattaessa asiakkaan ”statuksen” tietäminen on oma ongelmansa. Kyseessä voi olla pakolainen, kielteisen päätöksen saanut ja uusintahakemuksen tehnyt turvapaikanhakija, laittomasti maassa oleva ”paperiton” ja niin edelleen. Valtio korvaa kunnille osan pakolaisten vastaanoton kustannuksista, kuten tulkkauskulut. Epäselvissä tapauksissa tulkkauskulut jäävät kunnan maksettaviksi. Viime kädessä maksaja on tietenkin aina suomalainen veronmaksaja.
Koulutuksesta lisäkuluja veronmaksajille
Suomen Uutiset haastatteli Tiina äskettäin myös tyttöjen ympärileikkausten vastaisesta työstä. Jutussa kävi ilmi, että koulujen henkilökunnalle järjestetään aiheesta hienoja koulutuksia, mutta käytännössä koulujen mahdollisuudet estää tyttöjen viemistä vanhempiensa kotimaahan ympärileikattaviksi ovat heikot. Koulun terveystarkastuksissa ei aina pystytä edes jälkeenpäin huomaamaan jo tehtyä ympärileikkausta.
Tiina kertoo, että myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen terveystarkastuksista järjestetään koulutuksia, joihin osallistuu lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Niistä koituu veronmaksajille lisäkuluja.
– Ja näitä koulutuksiahan ei varmaan edes lasketa maahanmuuton kuluihin, kun ne ovat vain ”terveydenhuollon lisäkoulutusta”, Tiina arvelee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tulkkaus valmistava opetus terveystarkastukset kouluterveydenhoito Timo Lukkarinen maahanmuuttajaoppilaat Paperittomat Turvapaikanhakijat pakolaiset Helsinki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Rantanen: Kotimainen terveydenhuolto retuperällä, Rinne huolissaan Afrikasta – ”Näin ei voi jatkua”

”Luvut ovat karmeita” – Halla-aho: laittomasti maassa olevien terveys- ja sosiaalipalveluiden kustannuksia aliarvioidaan johdonmukaisesti

Helsingin sote-lautakunta luopui juuri äsken terveyskeskusmaksujen perimisestä ulkomaalaisilta yhdenvertaisuuslain vuoksi – valtuutettu Mari Rantanen hiilenä: ”Mitä hullumpia esityksiä, sen varmemmin ne menevät läpi”

Mäkynen: Piilotetaanko tulkkipalveluiden kustannuksia tarkoituksella?

Lähes 1,4 miljoonaa euroa miinusta per keskimääräinen Somaliasta saapunut maahanmuuttaja – Purra: Hallituspuolueet eivät käsitä, mistä maahanmuuton kustannukset koostuvat

Uskonto ei suo erivapautta – kunnassa vieraita tervehditään kättelemällä

Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa

Ruotsin PISA-tulokset perustuvat vääriin lukuihin – maahanmuuttajataustaisia poistettu tulosten parantamiseksi

Muslimioppilailla oma vapaapäivä ja omat säännöt ramadanin takia – Purra: Ei erivapauksia islaminuskoisille
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Uusimmat

Antikainen: Ministeri Valtonen asemoi itsensä väärään seuraan

Perussuomalaisilta eriävä mielipide Palestiina-julkilausumassa
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää