Opettajille ja koulujen muulle henkilökunnalle järjestetään paljon koulutuksia maahanmuuttajaoppilaisiin liittyen, mutta tulokset jäävät usein laihoiksi. Esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausten estämisestä pidetään perusteellisia koulutuksia, mutta käytännössä kouluilla ei kuitenkaan ole keinoja tai aina edes halua puuttua asiaan.

Suomen Uutisten haastattelema kouluterveydenhoitaja kertoo, että maahanmuuttajaoppilaat työllistävät terveydenhoitajaa aivan eri tavalla kuin suomalaisoppilaat. Tiina (nimi muutettu) työskentelee terveydenhoitajana pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa, monikulttuurisessa koulussa.

– Koulutuksia on jatkuvasti. Monikulttuuristen oppilaiden tukemisesta, tyttöjen ympärileikkausten estämisestä ja muista maahanmuuttajaoppilaisiin liittyvistä erityisaiheista järjestetään koulutuksia koko ajan, Tiina kertoo.

– Kun koulutukseen kutsutaan tietyn alueen kaikki koulut ja jokaisesta oppilashuollon henkilöt, kuten rehtori, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja muut, ja kaikille maksetaan koulutuksesta kahden ja puolen tunnin palkka, niin pelkästään palkkakustannukset ovat melkoiset.

Suomessa 10 000 ympärileikattua naista

Tiina kertoo usealle sadalle kouluterveydenhoidon ammattilaiselle pidetystä koulutuksesta, jonka tavoitteena oli tyttöjen ympärileikkausten estäminen. Mukana olivat kaupungin kaikki koululääkärit, kouluterveydenhoitajat ja psykologit.

Suomen Uutisten haltuunsa saamassa koulutusmateriaalissa painotetaan, miten tärkeää on, että kaupungin koulutoimen henkilökuntaa koulutetaan ja perehdytetään sukuelinten silpomisen estämiseen. Materiaalin mukaan maailmassa yli 200 miljoonaa ympärileikattua naista, joista 500 000 Euroopassa. Suomessa on noin 10 000 ympärileikattua naista (THL 2019). Somalinaisista 70 % ja kurdinaisista yli 30 % on ympärileikattu (THL 2012). Kyseessä on ilmiö, joka on maailmalla vähenemässä prosentuaalisesti, mutta väestönkasvun takia silti kasvussa.

Koulutuksia järjestetään paljon kaupungin eri yksiköissä, mutta käytännössä koulutuksen anti jää kuitenkin vähäiseksi.

– Jos koulutus kestää 2-4 tuntia, niin siitä voi laskea, kuinka paljon rahaa kuluu turhaan, kun porukka istuu kuuntelemassa, että somalit vievät lapset mummolaan, Tiina sanoo.

Silpomisen estäminen jää puheeksi

Kouluilla ei käytännössä ole juurikaan mahdollisuuksia estää tyttöjen sukuelinten silpomisia tai edes jälkikäteen todeta sellaista tapahtuneen.

– Koulutuksissa neuvotaan, että opettajien pitäisi tarkkailla muutoksia tyttöjen käytöksessä. Mutta eihän opettajilla ole sellaiseen aikaa tai mahdollisuuksia monikulttuurisen luokan hälinässä, Tiina toteaa.

Jos käy niin, että tyttö viedään kesäksi vanhaan kotimaahan ”mummolaan” ympärileikattavaksi tai ympärileikataan Suomessa, tätä ei välttämättä huomata edes terveystarkastuksissa. Tiinan uran aikana on tullut vastaan vain kolme tapausta, joissa vanhemmat ovat myöntäneet, että heidän tyttärensä on ympärileikattu.

– Suomalaisessa kouluterveydenhoidossa kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja rehellisyyteen, joten se ei kanna tässä pitkälle, Tiina puuskahtaa.

Isä kieltää lääkäriä katsomasta

Jos vanhemmat sanovat terveystarkastuksessa, että tyttöä ei ole ympärileikattu, lääkäri yleensä kysyy, että voiko hän katsoa tarkistaakseen asian.

– Usein tytön mukana terveystarkastuksessa on isä, joka sanoo, että lääkäri ei saa katsoa. Asia jää sitten siihen, Tiina kertoo.

Tiina on sitä mieltä, että riskiryhmään kuuluvien tyttöjen sukupuolielinten tarkastaminen pitäisi ottaa vakiotoimenpiteeksi koulujen laajoissa terveystarkastuksissa ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Tarkastetaanhan pojiltakin kivekset, ja tässä yhteydessä lääkäri kirjaa muistiin, mikäli poika on ympärileikattu.

Jos terveystarkastuksessa havaitaan, että tyttö on ympärileikattu, koulun pitäisi tehdä asiasta sekä lastensuojeluilmoitus että rikosilmoitus. Aina näin ei tapahdu. Tiina muistaa tapauksen, jossa koululääkäri ei halunnut tehdä rikosilmoitusta, koska oli sitä mieltä, että leikkaus on tehty jo ennen Suomeen tuloa, eikä tehtyä saa tekemättömäksi.

– Olisi tärkeää, että sekä lastensuojelu- että rikosilmoitus tehtäisiin jokaisesta tapauksesta, koska näin saatetaan pelastaa perheen seuraavat tyttäret ympärileikkaukselta, Tiina korostaa.

Lasten viemistä ”mummolaan” ympärileikattaviksi vaikea estää

Perheitä on vaikea estää viemästä lapsiaan entiseen kotimaahansa kesälomalle, vaikka opettajalla olisi vahvakin epäilys, että lapset aiotaan matkan aikana ympärileikkauttaa. Opettaja voi toki tehdä lastensuojelulle selvityspyynnön, mutta asian selvittely kestää niin kauan, että matka on ehditty jo tehdä, Tiina sanoo.

Johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila Espoosta on huomattavasti toiveikkaampi lastensuojelun nopean reagoinnin suhteen.

– Mikäli ilmoitus tytön ympärileikkauksesta saapuu lastensuojeluun, se käsitellään välittömästi, Mattila kertoo Suomen Uutisille.

– Mikäli lapsi on jo matkalla pois Suomesta, otamme välittömästi yhteyttä poliisiin ja rajavartiolaitokseen.

Mattilan mukaan tyttöjen ja poikien ympärileikkausilmoituksia tulee lastensuojeluun aika ajoin. Poikien ympärileikkauksista ilmoitetaan usein silloin, kun jotain on mennyt pieleen ja lapsi on joutunut sairaalaan tai lääkärin vastaanotolle.

– Olemme saaneet ilmoituksia mahdollisesta vaarasta lomien ja juhlapyhien aikana, tai kun lapselle on haettu poissaolon lupaa matkaan vanhempien kotimaahan, Mattila kertoo.

Tyttöjen ympärileikkauksesta herää huoli esimerkiksi silloin, kun vanhemmat ovat erimielisiä ympärileikkauksesta ja toinen vanhempi uskoo, että hänen vastustuksestaan huolimatta tyttö aiotaan viedä pois Suomesta ympärileikattavaksi. Joskus ilmoitus tulee viranomaiselta, joka on kuullut asiasta lapselta tai hänen vanhemmaltansa.

Mikäli lastensuojelu perheen tavattuaan arvioi, että vaara on todellinen, tyttö sijoitetaan kiireellisesti lastensuojelulaitokseen. Mattila kuitenkin korostaa, että tyttöjen ympärileikkausilmoituksia tulee harvoin.

Pojan ympärileikkaaminen ei ole rikos

Poikien ympärileikkaaminen ei ole Suomen lain mukaan edes rikos, kunhan se tehdään sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisella tavalla. Ulkomailla tehdyissä ympärileikkauksissa vaatimukset laillistetun lääkärin ja kivunlievityksen käytöstä eivät välttämättä toteudu. Jopa Ruotsissa poikavauvoille tehdään tuhansittain laittomia ympärileikkauksia joka vuosi, kertoo Yle. Laittomien leikkausten tekijöillä ei ole terveydenhuollon koulutusta, joten lääkärit joutuvat usein korjaamaan epähygienisesti suoritettujen ympärileikkausten aiheuttamia komplikaatioita.

Kouluterveydenhoitaja voi yrittää tavata lomalle lähdössä olevan perheen kysyäkseen perheen kantaa lasten ympärileikkaukseen ja kertoakseen Suomen laista. Koulutukset antavat paljon eväitä siihen, kuinka tämä erittäin kulttuurisensitiivinen aihe otetaan puheeksi, mutta siihen se sitten jääkin.

– Mikään ei estä perhettä valehtelemasta ja tekemästä silti matkalla ympärileikkauksen niin pojalle kuin tytöllekin, Tiina toteaa.

– Kun vanhemmille muistutetaan ennen matkaa, että tyttöjen ympärileikkaus on Suomen lain mukaan rikos, niin sitä varmemmin he salaavat asian matkalta palattuaan.

Viimeinen keino: lusikka pikkuhousuihin

Konkreettiset keinot ympärileikkausmatkojen estämiseksi ovat siis vähissä. Ruotsissa ympärileikattavaksi viemistä pelkääviä tyttöjä on neuvottu laittamaan metallinen lusikka pikkuhousuihin, jotta he jäisivät kiinni lentokentän turvatarkastuksessa. Mutta miten Helsinki-Vantaan lentokentän turvatarkastajat reagoisivat tähän?

Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala pitää pikkuhousuihin piilotettua lusikkaa viime hetken keinona, joka sopii paremmin pakkoavioliittoa pelkääville tytöille. Ympärileikkaukset tehdään Latvalan mukaan niin nuorille tytöille, ettei heillä yleensä ole mitään käsitystä siitä, mihin heitä ollaan viemässä.

– Lusikkaniksiä on suositeltu erityisesti Britanniassa, jossa turvatarkastus- ja tullihenkilökunta on erikseen koulutettu tällaisten tilanteiden varalta, Latvala kertoo Suomen Uutisille.

Latvala kertoo, että Ihmisoikeusliitto järjestää tyttöjen ympärileikkausten estämisestä vuosittain 10-15 koulutusta, joihin osallistuu yhteensä noin tuhat henkeä. Kolmen tunnin koulutuksen hinta on 350 euroa.

Helsingin valtuusto ei halunnut toimenpidesuunnitelmaa

Perussuomalaisten kansanedustaja ja helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen teki valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin koko kaupungin laajuisen lasten sukuelinten silpomisen ennaltaehkäisyn toimenpidesuunnitelman laatimista Helsingissä. Ehdotuksella pyrittiin nimenomaan siihen, että terveydenhuollon henkilöstö noudattaisi ilmoitusvelvollisuuttaan. Muut valtuustoryhmät tyrmäsivät aloitteen.

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen kansalaisaloite. Kansalaisaloitteen alullepanija Jukka Kurttila kertoi lakivaliokunnan kuulemisessa, että ilmiöllä on hiljainen hyväksyntä ja laki ei tällä hetkellä suojele tyttöjä silpomiselta. Kurttilan mukaan nyt on pakko toimia.

Perussuomalaisten Rantanen on samaa mieltä.

– Nykyisen lain pohjalta ainoastaan yksi juttu on edennyt syytteeseen asti. Jos laki ei toimi, on se korjattava. Erillislain säätäminen silpomisen kieltämiseksi on tehokkain ja toteuttamiskelpoisin keino, Rantanen perustelee.

SUOMEN UUTISET