LEHTIKUVA
Vantaalle kaavaillun kohutun raitiotiehankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut nyt jopa 750 miljoonaan euroon. Vantaan kaupungin osuus tästä on noin 541 miljoonaa euroa, jonka kaupunki aikoo rahoittaa pääosin velanotolla. Tämä ei kuitenkaan huolestuta Vantaan demareita.
Tuoreen kyselyn mukaan vantaalaiset ovat itsekin heränneet ajatukseen, että rajusti velkaantuneen Vantaan ei ole järkevää sitoa itseään vuosikymmeniksi raitiotiehankkeeseen, jonka kulut imaisisivat sisälleen Vantaan talouskasvun jopa seuraavien 25 vuoden ajan.
Tutkimuslaitos Iro Researchin tuoreen kyselyn mukaan vantaalaiset torjuvat Vantaalle kaavaillun raitiovaunuhankkeen. Kyselyyn vastanneista peräti 47 prosenttia ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan. Vastaajista 29 prosenttia haluaa, että se rakennetaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi ja vaunujen hankinta on voitu kilpailuttaa uudelleen.
Perussuomalaiset on vastustanut Vantaan kallista raitiotiehanketta alusta saakka.
Raitiotiehanke Vantaalle on kaikkea muuta kuin taloudellisesti järkevä ratkaisu tässä tilanteessa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut nyt jopa 750 miljoonaan euroon. Vantaan kaupungin osuus tästä on noin 541 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan pääosin velanotolla, mutta se ei huolestuta demareita.
Vantaan valtuutettu, kansanedustaja Kimmo Kiljunen päästeli vielä pari vuotta sitten, että ratikkahanke ei sotke Vantaan budjettia, koska se tehdään velkarahalla.
Kiljunen tuolloin tosin myönsi, että velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi niin kuin monet muutkin investoinnit.
– Mutta hehän sitä käyttävät vuosikymmeniä toisin kuin me, Kiljunen perustelee.
Vantaan velka on jo nyt kasvamassa liki kahteen miljardiin euroon, ja ensi vuonna Vantaa joutuu ottamaan vielä 313 miljoonaa euroa lisää velkaa, sillä kaupungin saamat verotulot ovat vähenemään päin. Tulot siis sakkaavat, mutta samaan aikaan Vantaalle haluttaisiin vuosikymmeniksi rahaa syövä jätti-investointi.
Alun perin ratikkaa oli mainostettu reittinä Helsingin Mellunmäestä lentoasemalle, mutta säästösyistä ratikan päätepysäkki on jäämässä 1,5 kilometrin päähän lentoasemasta.
Demarileirissä ratikkaa hehkutetaan ilman pidäkkeitä, eikä Kiljunen ole ainoa demari, joka vähät välittää vantaalaisten päälle kasautuvasta massiivisesta vuosikymmenien velkataakasta.
Vantaan demariryhmän Ulla Kaukola kuvailee ratikan tarpeellisuutta sokeroidulla kivapuheella, jossa taloudellisia raameja ei tarvitse pohtia.
Kaukolan mielestä ”se, joka ajattelee taloutta, ymmärtää, ettei Vantaalla ole varaa jättää ratikkaa rakentamatta”.
– Heikennämme Vantaan houkuttelevuutta sekä asukkaiden että yritysten silmissä, mikäli emme rakenna ratikkaa. Menot pystymme laskemaan, mutta kaikkia tuloja emme edes vielä tiedä. Meistä itsestämme riippuu, kuinka hyvin kotoutamme ratikan hyödyt, Kaukola kujertaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tutkimuslaitos Iro Researchin tuoreen kyselyn mukaan vantaalaiset torjuvat Vantaalle kaavaillun raitiovaunuhankkeen. Kyselyyn vastanneista peräti 47 prosenttia ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan. Vastaajista 29 prosenttia haluaa, että se rakennetaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi ja vaunujen hankinta on voitu kilpailuttaa uudelleen.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila on järkyttynyt prosessista, jolla suomalaisesta työstä kieltäydyttiin tuoreessa raitiovaunuhankinnassa. Uudet vaunut tulevat Suomen sijaan Puolasta.
Kaikki kuntavaaleissa valittavat perussuomalaiset äänestävät raitiotien toteutusta vastaan, arvioi Turun perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Anttila. Myös 10 vuotta Turussa kaupunginvaltuutettuna aiemmin toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio tuntee hyvin raitiotiehankkeen, ja suhtautuu siihen kielteisesti. Turun pormestariksi pyrkivä kansanedustaja Vilhelm Junnila korostaa, että Turussa on painotettava tärkeämpien investointien toteutumista.
Vilhelm Junnila johti aikaisemmin Naantalin valtuustoa. Naantali on nyt velaton ja turvallinen. Hän on ensimmäistä kertaa ehdolla Turun kuntavaaleissa ja kertoo miksi.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Viikon suosituimmat
Tampereen perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut vastustavat veronmaksajien rahojen syytämistä Gazaan. Perussuomalaiset ovat jättäneet demaripormestari Ilmari Nurmisen avustuspäätöksestä oikaisuvaatimuksen.
Eurooppalainen joulunaika on perinteisesti iloisen yhteenkuuluvuuden ja rauhan juhla. Valitettavasti viime vuosina meidän kristillisen kulttuurimme ytimeen kuuluvasta juhlasta on tullut myös väkivaltaisten hyökkäysten kohde ja heikkojen päättäjien perääntymisen näyttämö. Useissa maissa on jouduttu perumaan jouluperinteitä terroriuhan vuoksi, ja samaan aikaan omia tapojamme siivotaan pois, etteivät ne vain loukkaisi toisin uskovia. Näin jouluna onkin syytä kysyä, ymmärrämmekö me, mitä olemme menettämässä, kirjoittaa kansanedustaja Sanna Antikainen.
Australian pääministeri on joutunut ankaran arvostellun kohteeksi, koska hän on ollut oudon poissaoleva kansalaisten surressa Bondi Beachin joukkomurhassa kuolleita. Nyt media on nostanut esille videon, jossa pääministeri osallistuu aktiivisesti Israelin vastaiseen mielenosoitukseen, jossa tuomitaan juutalaisvaltion sotilastoimet palestiinalaisia vastaan. Keskustelu antisemitismistä sai jälleen vauhtia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pitää julkisuuteen noussutta Torniossa palvelukodissa paljastunutta vanhuksen kaltoinkohtelua sietämättömänä julmuutena, jota suomalaisen yhteiskunnan ei tule hyväksyä. - Hoitajien kohdistama väkivalta vanhukseen on tuomittavaa. Tällainen tapaus mustamaalaa vanhustenhoitoa ja myös niitä hyviä hoitajia, joita kuitenkin Suomessa on enemmistö, Juvonen sanoo.
Hallitus käynnistää ensi vuonna lainvalmistelun, jolla opiskelijamaahanmuuton ehtoja ja perheenjäsenten maahantuloa kiristetään selvästi. Tieto tulevasta uudistuksesta on jo kulkeutunut maailmalle, valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistuttaa jouluperinteiden vaalimisen merkityksestä. Asia ei ole itsestäänselvyys tänä päivänä. – Onneksi on perussuomalaiset. Viestimme on, että meidän pitää olla ylpeitä tästä maasta ja sen kulttuurista, arvoista ja ominaisuuksista – meidän pitää puolustaa niitä, Purra sanoo.
Maailmankuulu rahoitusprofessori Alex Edmans kyseenalaistaa Wall Street Journalissa woke-henkisen DEI-liikkeen ydinuskomukset, joiden mukaan monimuotoisuus varsinkin etnisyyden, sukupuolen ja iän suhteen parantaisi automaattisesti yritysten tuloksellisuutta. Vertaisarvioiduista tutkimuksista ei löydy tukea näille DEI-opeille. Edmans kuitenkin peräänkuuluttaa ajattelun monimuotoisuuden tärkeyttä. Hänen mukaansa yritykset voivat hyötyä, jos ne kiinnittävät ulkoisten tekijöiden sijaan huomiota erilaisiin taustoihin mm. koulutuksessa, kokemuksissa ja kognitiivisissa piirteissä. Tällöinkin monimuotoisuuden hyödyt ovat tapauskohtaisia, eikä monimuotoisuutta tulisi pitää yksinkertaisena patenttiratkaisuna.
Ajamme jatkossakin suomalaisuuden ja erityisesti suomen kielen asiaa, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella, määrittelee Suomalaisuuden Liiton tuore puheenjohtaja Tiera Laitinen, joka on vastikään aloittanut pestinsä aiemmin liittoa johtaneen Ilmari Rostilan tilalla.
Suomen Uutiset, perussuomalaisten puoluetoimisto ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivottavat suomalaisille hyvää ja rauhallista joulua.
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.
Lue lisää
Lue lisää
