Nieminen haluaa kehittää kouluruokailua – perinteiset ja maukkaat ruoat takaisin lautasille

Kouluruokailu on keskeinen osa suomalaista koulupäivää ja osa koulutusjärjestelmän tasa-arvoa. Maksuton kouluateria tukee oppilaiden jaksamista, keskittymiskykyä ja oppimista sekä muodostaa merkittävän osan lasten ja nuorten päivittäistä ravitsemusta. Kouluruokailulla on myös selkeä kasvatuksellinen tehtävä: se tukee hyviä ruokailutottumuksia, arjen taitoja ja yhteisöllisyyttä.

– Heikoksi jäänyt ravinto sekä kiireiset ruokatunnit lisäävät oppilaiden levottomuutta ja väsymystä sekä aiheuttavat keskittymiskyvyttömyyttä. Oppimisen vaikeudet lisääntyvät. Puutteellinen ravinto on yksi syy yhä kasvavan levottomuuden taustalla. Panostamalla riittävään, maukkaaseen ja koostumukseltaan sekä visuaalisesti selkeään kouluruokaan pystymme torjumaan monia kouluarjen haasteita, uskoo kansanedustaja Mira Nieminen.

Moni jättää koululounaan väliin

Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan yhä useampi lapsi ja nuori jättää koululounaan kokonaan syömättä. Joillakin paikkakunnilla jopa yli puolet yläkouluikäisistä kertoo, ettei syö kouluruokaa useimpina päivinä. Koko maan tasolla yli kolmasosa nuorista ei syö koululounasta päivittäin. Syömättömyyteen vaikuttavat monet tekijät: ruoan maun ja houkuttelevuuden puute, liian kiireinen tai levoton ruokailuhetki, sosiaalinen paine sekä se, että oppilaat hakevat tilalle epäterveellisiä vaihtoehtoja kaupoista ja kioskeista.

– Nuoret kertovat kaipaavansa perinteisiä, yksinkertaisia ja maukkaita ruokia. Kasvisruokien menekki on monilla alueilla selvästi heikompaa, ja niiden osuus koulupäivän kokonaisravinnosta jää usein vähäiseksi ja toisinaan jopa kokonaan väliin, kun ruoka ei maistu. Kouluruokailun ensisijaisena tavoitteena tulee kuitenkin olla se, että lapset ja nuoret syövät oikeasti. Ruoan ravitsemuksellinen laatu ei toteudu, jos ateria jää syömättä.

– Päivittäistä ruokaa korvataan usein kaupoista haettavilla paistotuotteilla sekä energiapitoisilla juomilla. Yhä useammin kouluruokailussa perusruoka-aineita korvataan käyttämällä esimerkiksi mifua ja tofua, jotka eivät maultaan tai koostumukseltaan vastaa lasten ja nuorten tottumuksia hyvästä ruoasta. Panostamalla monipuoliseen kotimaiseen ruokaan lisäämme laatua, tuemme paikallisuutta sekä ylläpidämme yhteiskunnan huoltovarmuutta, Nieminen kertoo.

Myös aikuisia kaivataan pöytään

Ruokailua häiritsevät myös levottomuus, kiire ja riittämätön aikuisten läsnäolo. Kuten kännykänkäytön rajaamisessa kouluissa on havaittu, rauhallinen oppimis- ja ruokailuympäristö edellyttää selkeitä käytäntöjä ja ohjausta. Ruokailuun varatun ajan tulee olla kiireetön, turvallinen ja rauhallinen, ja siinä on oltava riittävästi aikuisia tukemassa hyviä tapoja ja mallioppimista. Nieminen vaatii niiden keinojen selvittämistä, joilla aikuiset saadaan takaisin lasten ja nuorten kouluruokailuhetkiin, keskustelemaan pöytiin ja ohjaamaan aitoon ja läsnäolevaan vuorovaikutukseen myös ruokailun yhteydessä.

– Kouluruokailun houkuttelevuus, ruokailun ilmapiiri ja ruoasta saadut kokemukset vaikuttavat suoraan oppilaiden hyvinvointiin, koulupäivässä jaksamiseen ja oppimistuloksiin. Koska kouluruokailu on yhteiskunnan tarjoama palvelu ja osa opetuksen kokonaisuutta, sen toimivuuteen tulee kiinnittää valtakunnallisesti huomiota. Matkapuhelinten osalta tässä onnistuimme, ja nyt on aika palauttaa kouluruokailu sen vaatimalle laadukkaalle tasolle, ennaltaehkäistä levottomuutta ja parantaa oppimistuloksia tältä osin, Nieminen korostaa.

Hallituksen tulee korjata ongelmat

Toimenpidealoitteessaan Nieminen ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, kuinka voidaan valtakunnallisesti löytää yhteiset käytännöt kouluruokailuun liittyvien ongelmien korjaamiseksi. Kouluruokailun houkuttelevuutta on lisättävä panostamalla maukkaisiin, monipuolisiin ja perinteisiin ruokalajeihin sekä varmistamalla, ettei kasvispainotteisuutta lisätä tavalla, joka lisää hävikkiä tai vähentää oppilaiden syömistä.

Nieminen haluaa myös parantaa ruokailun työrauhaa ja ilmapiiriä lisäämällä aikuisia ruokailutilanteisiin, selkeyttämällä yhteisiä käytäntöjä ja varmistalla ruokailuun riittävä aikavaraus, jossa ruokailuhetki rauhoitetaan syömiselle ja aikuiset opettavat lapsia sekä nuoria mallioppimisen kautta. Ruokailun aikaisia häiriötekijöitä on vähennettävä tarvittaessa rajaamalla kännyköiden käyttöä ruokailun aikana samalla periaatteella kuin oppitunneilla.

Ruokakasvatusta ja kotitalousopetuksen roolia koko perusopetuksen ajan on lisättävä ja yhteistyötä kodin, kouluterveydenhuollon ja ruokapalveluiden välillä vahvistettava. Ruokahävikkiä on vähennettävä ja kouluruokailuun osallistumista on seurattava yhtenäisillä mittareilla, jotta ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa, Nieminen vaatii.