Ylen A-studiossa keskusteltiin eilen Venäjän oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tapauksesta ja miten Suomi ja muu maailma voivat tilanteeseen vaikuttaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko arvioi, että vaikka Suomi onkin mukana Venäjään kohdistuvissa EU-sanktioissa, Venäjän toiminta tuskin muuttuu. – Jos Venäjällä halutaan muuttaa poliittista toimintakulttuuria, muutos on tapahduttava Venäjän sisällä.
Myrkytyskuolemalta täpärästi pelastunut Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi palasi äskettäin Venäjälle ja joutui heti pidätetyksi.
Pääministeri Sanna Marin oli eilen ensimmäisenä Suomen valtiojohdosta esittämässä Navalnyin vapauttamista välittömästi, minkä jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti saman kannan.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko huomautti maanantaina Ylen A-studiossa, että ”marssijärjestys” olisi voinut olla toinen.
– Olisin odottanut lausuntoa ensin presidentti Niinistöltä, joka johtaa ulkopolitiikkaa, vaikkakin yhdessä valtioneuvoston kanssa. Niinistön olisi mielestäni kuulunut esittää ensin linjaus, jonka hän toki sitten myös hyvin teki. Kannanotto oli pääpiirteittäin linjassa kaikkien kansanedustajien ja ministerien näkemysten kanssa, Niikko sanoi.
Poliittinen kielenkäyttö Venäjästä on muuttunut
A-Studiossa vieraina olivat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jussi Lassila ja europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr).
Hautalan mukaan Suomen poliittinen puhe Venäjästä on muuttunut jyrkästi toisenlaiseksi vuoden 2014 jälkeen, jolloin Venäjä valloitti Krimin.
– Silmiltä putosivat suomut ja lakattiin ajattelemasta, että demokratia etenee Venäjällä ja että ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Näin ei kuitenkaan ole lähiaikoina tapahtumassa, Hautala sanoi.
Niikko vahvisti, että Euroopan unionissa poliittinen kielenkäyttö Venäjästä on muuttunut, ja myös Suomen osalta puheet ovat nykyään samanlaisia muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa.
Lassila totesi, että Navalnyin tapaus kertoo samalla, miltä Venäjän sisäpolitiikka ja poliittinen prosessi näyttäytyvät.
– Tässä mielessä on ilahduttavaa, että Suomi ensimmäisten joukossa on selkeästi tuominnut tällaisen kehityksen, Lassila sanoi.
Venäjän oppositiolle lännen tuki on tärkeää
Navalnyita tukevia lausuntoja on äskettäin kuultu ympäri maailmaa. Niikko huomautti, että kaikesta huolimatta Venäjä haluaisi pitää Navalnyin tapauksen osana omaa sisäpolitiikkaansa.
– Venäjän voimapolitiikan osoitus oli se, että Navalnyi pidätettiin heti, ja todennäköisesti hän myös saa vankeustuomion. Siinä mielessä kansainvälisten vaatimusten vaikutus on jäämässä ohueksi, koska Putin toimii niin kuin on toiminut ennenkin, Niikko sanoi.
Hän arvioi, että vaikka Suomi on mukana seuraavissa Venäjään kohdistuvissa, yhteisissä EU-sanktioissa, henkilöpakotteiden tasolle jäävät toimet tuskin muuttavat Venäjän toimintatapaa.
– Jos Venäjällä halutaan muuttaa poliittista toimintakulttuuria, muutos on tapahduttava Venäjän sisällä. Toki oppositiolle läntisten demokratioiden viesti on tärkeä, eli että länsi on tukena tässä asiassa. Me emme hyväksy kehitystä, jossa vapaassa demokratiassa ihmisiä vangitaan tai jopa yritetään tappaa mielipiteensä vuoksi.
Hautalan mukaan voimakkaat reaktiot eri puolilta Navalnyin tapaukseen ohjaavat kiinnostuksen seuraaviin duuman vaaleihin ja Venäjän seuraaviin presidentinvaaleihin 2024.
– Varmasti kuitenkin Kreml ja Venäjän turvallisuuskoneisto jyräävät jatkossakin omaa käsikirjoitustaan eteenpäin. Navalnyi saattaa jatkossa olla välillä vapaa ja välillä pidätettynä. Näin saadaan näytösluonteisia varoituksia Venäjän kansalaisille.
– Vladimir Putin varmasti miettii jo myös vuoden 2024 vaaleja, joten nyt on syytä valpastua seuraamaan, mitä kaikkea tullaan näkemään enne tärkeitä vaaleja.
Demokratiaa esitettävä positiivisesta näkökulmasta
Lassilan mukaan Navalnyin pidätyksellä voi olla lamaannuttava vaikutus Venäjän oppositiolle, jonka toimintamahdollisuudet ovat muutenkin heikot. Navalnyi on kuitenkin kehottanut kannattajiaan lähtemään kaduille osoittamaan mieltään.
– Navalnyi on erittäin tärkeä henkilö oppositiolle, joka on osoittanut kykynsä luoda poliittinen viesti, joka on aika erilainen aikaisempaan nähden. Toisaalta Venäjän demokratiakehityksen mahdollisuuksien kannalta olisi toivottavaa että puolueet vahvistuisivat, eikä oppositio olisi niin riippuvainen yhdestä henkilöstä, Lassila sanoi.
Niikon mukaan länsimaat, kuten Suomi voivat parhaiten tukea Venäjän demokratiakehitystä pitämällä hyvät diplomaattisuhteet Venäjään.
– Suomi on siinä osoittanut osaamistaan jo vuosikausia. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa toimimme myös siten, että tapaamme vuosittain vastinvaliokuntaa, käymme vuoropuhelua, luomme suhteita ja pyrimme tuomaan positiivista näkökulmaa demokratiakehitykseen. Tällaista diplomatiaa tarvitaan vielä enemmänkin EU:n tasolla.