Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi sunnuntaina puolueneuvoston ministeritentissä pariinkin kysymykseen, jotka koskivat puolustusvoimien hävittäjähankintaa. Niinistön mielestä hävittäjät tarvitaan siinä kuin merivoimienkin alukset, koska eri aselajit täydentävät toisiaan. Näin on siitäkin huolimatta, että maavoimat ovat kiistatta asevoimiemme pääosa.
Niinistö otti kantaa lentokoneiden määrään. Horneteja ostettiin aikoinaan 64, niistä kaksi on mennyt rikki.
– Konemäärästä on tekeillä esiselvitys. Ei ole ilmennyt perusteita ostaa koneita vähempää kuin Horneteja. Uudet monitoimihävittäjät ovat suorituskyvyltään samaa luokkaa Hornetien kanssa. Myös määrä pysynee samana, Niinistö arvioi.
Häneltä kysyttiin, hankitaanko rahoilla amerikkalaisia F-35-koneita, jotka ovat paljon kalliimpia kuin kilpailevat mallit.
Niinistön mukaan jää nähtäväksi, mihin hinta asettuu. Siihen vaikuttaa se, kuinka hyvin konetyyppi käy maailmalla kaupaksi. Konetyyppiin ei Niinistö ottanut kantaa. Nyt kerätään tietoja ja seuraava hallitus päättää konetyypin.
Niinistöltä kysyttiin myös, millainen hinta on laskettu mahdolliselle Nato-jäsenyydelle ja saadaanko sillä vastaava turva. Hän kysyi myös mahdollisten Nato-tukikohtien kustannuksia. Kysyjä toivoi panostuksia omiin asevoimiin ja niissä ilmatorjuntaan ja maavoimiin enemmän kuin ilmavoimiin.
Niinistön mukaan Nato-jäsenyys maksaisi joitakin kymmeniä miljoonia euroja, mikä tulisi noin 100 upseerin sijoittamisesta Naton esikuntiin sekä varastojen ylläpidosta.
Suurin kustannus voisi tulla siitä, että Nato edellyttää maanpuolustuksen rahoittamista kahden prosentin osuudella BKT:sta, kun nyt osuus on 1,3-1,4 prosenttia.
– Mutta kovin moni Nato-maakaan ei tätä ehtoa täytä, Niinistö muistuttaa.
– Naton sotilastukikohtien kustannuksia en tiedä. Ja tuskin niitä Suomeen tulisikaan. Ei niitä ole Baltian maihinkaan tullut, vaikka niitä on sinne kovasti kaivattu. Joukkojen läsnäolo perustuu säännölliseen rotaatioon, Niinistö totesi.
– Olen yhtä mieltä maavoimien tärkeydestä. Mutta ilma- ja merivoimat tarvitaan tukemaan niitä. Siksi Hornetien korvaaminen on erittäin tärkeää, Niinistö korosti.
Kyselytunnin videotallenne:
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Vanhoillista islamin tulkintaa saarnaava liike levittää vaikutusvaltaansa Ruotsissa kiihtyvällä vauhdilla. Salafisteilla on rahoitus jo 16 moskeijaan ja tavoitteena on avata uusi pyhättö kerran kuussa. Islamisaatiolla voi olla peruuttamattomat vaikutukset pohjoismaiseen yhteiskuntaan, mutta siitä huolimatta sen ympärillä vallitsee outo hiljaisuus.
