Oikeistopopulistinen, äärioikeistolainen vai suorastaan uusnatsipuolue – median liioittelussa Saksan AfD:n nimittelyssä ei ole äärtä eikä rajaa

Valtamedia on joutunut maahanmuuttokriittisten puolueiden luokittelussa saman ongelman eteen kuin tarinan paimen Pekka, joka näki susia kaikkialla. Jos aidosti äärioikeistolainen puolue tulisi jonkun Euroopan maan puoluekartalle, olisi medialta superlatiivit loppu.

Valtamedian voi karkeasti jakaa kahteen osaan. Maltillisempi puolikas kutsuu Saksan liittopäiville noussutta AfD-puoluetta oikeistopopulistiseksi. Räikeämmin punavihreää agendaa ajavat välineet ja toimittajat leimaavat puolueen äärioikeistolaiseksi. Jopa uusnatseista on puhuttu.

Yllättävän maltillisesti Saksan vaaleista uutisoivat Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Esimerkiksi Hbl tyytyi etusivullaan oikeistopopulismiin: Högerpopulister får platser i Bundestag. Myös HS puhui äärioikeistosta vasta sisäsivuilla. Samoin esimerkiksi Talouselämä tasapainoili sekä äärioikeiston että
oikeistopopulismin kanssa.

Yle toisti viikonlopun aikana moneen kertaan, että liittopäiville on ensi kertaa nousemassa äärioikeistolainen puolue.

Ylen retoriikka on oudoksuttanut myös perussuomalaisia. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri hämmästeli Facebookissa, että “laillisesta puolueesta, jonka kansa haluaa äänekseen, puhutaan kuin jostain rosvojoukosta”.

Natseja nähty ennenkin Saksan politiikassa

Saksan politiikan huipulla on kuitenkin nähty menneinä vuosikymmeninä aivan oikeita natseja. Esimerkiksi liberaalien pitkäaikainen varakansleri ja ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher oli nuorena miehenä NSDAP:n jäsen. Genscher on tosin kiistänyt liittyneensä natsipuolueeseen tietoisesti.

Hiljattain on paljastunut, että Saksan liittotasavallan korkeimmassa johdossa on vuosien varrella ollut kymmeniä entisiä natseja niin liberaalien, kristillisdemokraattien kuin sosiaalidemokraattienkin riveissä.

Saksan politiikkaa vähänkään tuntevalle väittämä äärioikeiston noususta liittopäiville kuulostaa absurdilta. Äärioikeistohan on Saksassa lailla kielletty. Ylen väittämä tuo ensimmäisenä mieleen laillisuuden rajamailla liikkuvan Saksan kansallisdemoraattisen puolueen NVD:n.

Kansallisdemokraateilla on joitakin kertoja ollut edustajia osavaltioiden parlamenteissa, ja puolueen entinen puheenjohtaja Udo Voigt on tälläkin hetkellä europarlamentaarikko. NVD ei kuitenkaan ole koskaan ylittänyt liittopäivävaaleissa viiden prosentin äänikynnystä.

Jos Kansallisdemokraatit olisivat nyt päässeet liittopäiville, olisi kyseessä todellakin skandaali, ja otsikot äärioikeiston noususta ensi kertaa sodan jälkeen Saksan johtoon olisivat perusteltuja. Jos natsiaate todella olisi alkanut uudelleen sykkiä saksalaisten sydämissä, olisi se luontevasti kanavoitunut Saksan kansallisdemokraattien kautta. Sunnuntain vaaleissa NVD sai kuitenkin vain 0,4 prosenttia äänistä.

Myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pohti Facebookissa äärioikeiston äärimmäisyyttä.

– Kun AfD perustettiin vuonna 2013 Bernd Lucken johdolla, sitä kutsuttiin äärioikeistolaiseksi, koska se mm. vastusti euroa ja euroalueen yhteisvastuuta. Kun AfD hajosi vuonna 2015, puolueen sanottiin joutuneen Frauke Petryn johtaman äärioikeistosiiven käsiin. Bernd Luckesta oli julkisissa kommenteissa tullut maltillisen siiven edustaja. Kun Frauke Petry tänä vuonna otti etäisyyttä puolueeseensa, sen sanottiin joutuneen Alexander Gaulandin ja Alice Weidelin johtaman äärioikeistosiiven käsiin. Frauke Petrystä oli tullut maltillisen siiven edustaja, Halla-aho vinoili.

Breitbartillekin AfD edustaa populismia

Yle sentään pohti avoimesti, kumpi termi kuvaa AfD:tä paremmin, oikeistopopulismi vai äärioikeisto.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku piti Ylen haastattelussa osuvimpana määritelmänä populistista radikaalioikeistopuoluetta, sillä äärioikeistolla viitataan usein puolueisiin, jotka asettavat demokratian pelisääntöjä kyseenalaiseksi.

Myös populismin käsite on hankalan monitulkintainen, kuten populismia käsittelevän tuoreen kirjan arviossa Suomen Uutisissa aiemmin todettiin.

Myös kansainvälinen lehdistö käyttää ilmaisuja far-right ja Rechtspopulist. Yllättäen populismileimaa käytti jopa Breitbart, joka monen eurooppalaisen näkökulmasta edustaa populistista valemediaa. Breitbart kutsui AfD:tä populistiseksi massamaahanmuuton vastaiseksi puolueeksi.

Fox Newsille AfD on kansallinen ja maahanmuuttovastainen, mikä on jo varsin lähellä puolueen omaa käsitystä itsestään.

Kansan Uutiset aloitti natsittelun

Suomessa aggressiivisinta vihapuhetta AfD:tä kohtaan esitti Kansan Uutiset. Sen otsikoista Äärioikeisto nousi Saksan liittopäiville vastasi vielä Ylen linjaa, mutta KU pani paremmaksi. Nimittäin toisen jutun otsikon mukaan Saksan maanjäristysvaalit nostivat uusnatsit valtiopäiville.

Ohjelmansa perusteella AfD:tä olisi luontevinta kutsua konservatiiviseksi tai arvokonservatiiviseksi puolueeksi. Kokoomuksen Verkkouutiset oli Suomen mediasta lähinnä objektiivista, neutraalin raportoivaa linjaa. Sen käyttämä ilmaisu oli maahanmuuttovastainen kansallis-konservatiivinen AfD.