LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida pakkokeinolain muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lakimuutokset. Hanke toteuttaa hallitusohjelman tavoitteita muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Hallitusohjelman mukaan pakkokeinolain tulee tukea rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Jälkikäteen ilmoitettavan kotietsinnän säätämisen tarpeellisuus on arvioitava.
– Hallitus haluaa mahdollistaa myös nykyistä laajempien salaisten pakkokeinojen käytön rikollisjengissä aktiivisesti toimivan henkilön kohdalla, kerrotaan oikeusministeriön tiedotteessa.
Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että lokakuussa 2023 voimaan tulleen pakkokeinolain uudistuksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan vielä tiettyjä muutostarpeita. Lainsäädännön tarkastelu on tarpeen myös laillisuusvalvonta- ja tuomioistuinkäytännön sekä käytännön toimijoiden havaintojen vuoksi.
Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2027. Työ jakaantuu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen painottuu hallitusohjelman kirjauksiin ja vangitsemisen edellytysten tarkasteluun.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnassa käytiin tiistaina ajankohtaiskeskustelu naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Toistuva ja uusiutuva väkivalta etenkin parisuhteessa kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin, vaikka myös miehet saavat osansa. Perussuomalaisten kansanedustajat toivat esille keinoja, miten haitallisen kierteen saisi katkaistua.
Viikon suosituimmat
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.
