Miksei lasten hyväksikäytöstä tuomita nykyistä ankarammin, kysyttiin eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Asialla oli perussuomalaisten Pentti Oinonen.
– Kolme miestä raiskasi ja pahoinpiteli toistuvasti kolmea 2-5-vuotiasta tyttöä. Tekijät selvisivät uskomattoman pienillä 3-4 vuoden tuomioilla, joista ensikertalainen istuu puolet! Sitten oikeudessa huppu päässä luimistellaan ja muutaman viikon kuluttua ollaan taas vapaalla jalalla, Oinonen puisteli päätään.
Hän kysyi, kuinka näin pienet tuomiot voidaan perustella, kun rikoslaissa on mahdollista antaa huomattavasti pidempiä tuomiota.
– Onko teillä mitään keinoja, että lain vaatimia pidempiä rangaistuksia otettaisiin käyttöön, vai onko ainoa ratkaisu rikoslain minimirangaistusten korottaminen? Oinonen kysyi.
Syylliset tuomittu vanhan lain mukaan
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastasi, että tällaiset tapaukset ovat niin ikäviä ja että ne herättävät keskustelua. Rangaistusasteikkoa korotettiin viimeksi vuonna 2011 lapseen suuntautuneissa seksuaalisissa hyväksikäytöissä.
– Mutta nämä mainitut tapaukset sattuivat aiemmin vuosina 2000-2008. Rikoslakia ei voi muuttaa takautuvasti. Rikolliset on tuomittu aiemman asteikon mukaan, joka on 2-10 vuotta ehdottomana.
Asteikkoa kiristetty
Tällä vaalikaudella on edelleen kiristetty asteikkoa.
– Luulen, että tällä hetkellä meillä on aika hyvä lainsäädäntö. On tuomioistuimen asia käyttää asteikkoa, jonka lainsäätäjä on antanut, Henriksson vastasi.
Oinonen pyysi vielä toimia vähimmäisrangaistuksen korottamiseksi väkivaltaisten ja lapseen kohdistuvien rikosten kohdalla. Kovemmat rangaistukset varottaisivat rikollisia ja loisi uhreille tunteen, että heistä välitetään.
Henriksson vastasi, että lakia on kovennettu niin, että nyt voi lapsen törkeästä hyväksikäytöstä voidaan tuomita yhdestä kymmeneen vuoteen vankeutta. Jos siihen sisältyy väkivaltaa, silloin enimmäisrangaistus on 13 vuotta. Myös raiskauslainsäädäntöä on muutettu niin, että alle 18-vuotiaiden raiskaukset tuomitaan aina törkeänä raiskauksena.
VELI-PEKKA LESKELÄ