

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan
Ruotsin koululaitos on tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään. Peruskoulu jää ruotsalaislapsilta läpäisemättä kolme kertaa useammin kuin EU:ssa keskimäärin ja koulupudokkaiden ennuste on surullinen. Lääkkeeksi esitetään kaikille mahdollisuutta päästötodistukseen.
Ruotsin kouluhallituksen tilastot osoittavat, että 16 000 ysiluokkalaista saa ”hylätty”- arvosanan jostakin keskeisestä oppiaineesta. Se tarkoittaa 15 prosenttia koko vuosiluokasta. Tällaisella todistuksella ei ole asiaa lukioon.
EU:ssa peruskoulu jää läpäisemättä keskimäärin neljällä-viidellä prosentilla oppilaista.
Pakollinen peruskoulu on nykymuodossaan tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään valmentamaan nuoria pärjäämään omin avuin elämässä. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
– Jos peruskoulu jää kesken, nuorella on kasvanut riski kuolla oman käden kautta tai joutua huumekoukkuun. Peruskoulun menestyksellinen päättäminen on positiivinen ennusmerkki loppuelämän sujumisesta, sanoo sosiaalilääketieteen tutkija Sven Blomberg Karoliinisesta instituutista.
Suhteellinen arvostelu ja homma hoidettu
Useat ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ”hylätty”-arvosana on poistettava todistuksista. Oppivelvollisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että itse oppimisprosessille annetaan enemmän tilaa. Tämä vähentäisi asiantuntijoiden mukaan stressiä ja ohjaisi enemmän nuoria lukioihin.
– Haluamme oppilaita, jotka uskaltavat epäonnistua, ponnistelevat siitä huolimatta eteenpäin ja yrittävät uudestaan. Tämän takia on tärkeää, ettemme arvioi heidän kykyjään liian aikaisin ja luo esteitä tulevaisuudelle, summaa tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta.
Expressenin pääkirjoituksessa on esitetty konkreettinen ehdotus, miten toimia nykytilanteen korjaamiseksi. Kaikille on annettava mahdollisuus:
Ruotsissa pitäisi palata suhteelliseen todistukseen eli arvosanat olisivat välillä 1–5. Useimmat pärjäisivät keskimääräisesti ja saisivat kolmosen. Harvat saisivat sitten vitosen tai ykkösen. Mutta kaikki olisivat normaalilla käyrällä ja voisivat hakea lukioon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kaikille mahdollisuus normaali käyrä suhteellinen arvostelutapa Karoliininen instituutti Alli Klapp Sven Blomberg päästötodistus koulutodistus ysiluokka huumekoukku Göteborgin yliopisto itsemurha oppivelvollisuus Euroopan unioni Peruskoulu Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen päättäisi peruskoulujen lukuvuoden lauantain sijaan jo perjantaina: ”Muutoksella säästettäisiin yksi todellinen koulupäivä johonkin muuhun ajankohtaan”

Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun

Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.