Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Lastensuojelulain uudistus selkiyttää kasvatuksellisia rajoja – perussuomalaiset: Lastensuojelu ei saa olla bisnestä

Talous nousuun – oppositio hyökkää välikysymyksellä

Poliisi valvoo näkyvästi vappua Helsingissä ja Tampereella – teräaseiden hallussapitoon tiukempi linja lainsäädännössä

Päivän pointti: Turun Sanomat kompostoi oman journalisminsa

Piisinen riemuitsee Turun telakan saamasta jättitilauksesta: ”Suomi nousee työllä ja yrittämisellä”

Hallitus panostaa peruskouluun 200 miljoonaa euroa – Koponen: ”Satsaamme koulutukseen ja näemme sen investointina tulevaisuuteen”

Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Telakoiden jättitilaukset merkki suhdanteen kääntymisestä –  tuhansia uusia työpaikkoja

Vigeliukselta pitkä lista STEA-järjestöavustuksia: ”Miljoonien eurojen tukia maahanmuuttajille ja monikulttuurisuuteen”

Kun faktantarkistus muuttui työkaluksi: Yle muokkaa totuutta itselleen sopivaan muotoon

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi

Alli Klapp

Ruotsin koululaitos on tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään. Peruskoulu jää ruotsalaislapsilta läpäisemättä kolme kertaa useammin kuin EU:ssa keskimäärin ja koulupudokkaiden ennuste on surullinen. Lääkkeeksi esitetään kaikille mahdollisuutta päästötodistukseen.

Ruotsin kouluhallituksen tilastot osoittavat, että 16 000 ysiluokkalaista saa ”hylätty”- arvosanan jostakin keskeisestä oppiaineesta. Se tarkoittaa 15 prosenttia koko vuosiluokasta. Tällaisella todistuksella ei ole asiaa lukioon.
EU:ssa peruskoulu jää läpäisemättä keskimäärin neljällä-viidellä prosentilla oppilaista.
Pakollinen peruskoulu on nykymuodossaan tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään valmentamaan nuoria pärjäämään omin avuin elämässä. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
&#8211; Jos peruskoulu jää kesken, nuorella on kasvanut riski kuolla oman käden kautta tai joutua huumekoukkuun. Peruskoulun menestyksellinen päättäminen on positiivinen ennusmerkki loppuelämän sujumisesta, <a href="https://www.svt.se/nyheter/vetenskap/svenska-skolforskare-ta-bort-underkant-betyget">sanoo</a> sosiaalilääketieteen tutkija Sven Blomberg Karoliinisesta instituutista.
Suhteellinen arvostelu ja homma hoidettu
Useat ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ”hylätty”-arvosana on poistettava todistuksista. Oppivelvollisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että itse oppimisprosessille annetaan enemmän tilaa. Tämä vähentäisi asiantuntijoiden mukaan stressiä ja ohjaisi enemmän nuoria lukioihin.
&#8211; Haluamme oppilaita, jotka uskaltavat epäonnistua, ponnistelevat siitä huolimatta eteenpäin ja yrittävät uudestaan. Tämän takia on tärkeää, ettemme arvioi heidän kykyjään liian aikaisin ja luo esteitä tulevaisuudelle, summaa tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta.
Expressenin <a href="https://www.expressen.se/ledare/-betyget-f-ar-ett--slags-barnplageri/">pääkirjoituksessa</a> on esitetty konkreettinen ehdotus, miten toimia nykytilanteen korjaamiseksi. Kaikille on annettava mahdollisuus:
Ruotsissa pitäisi palata suhteelliseen todistukseen eli arvosanat olisivat välillä 1–5. Useimmat pärjäisivät keskimääräisesti ja saisivat kolmosen. Harvat saisivat sitten vitosen tai ykkösen. Mutta kaikki olisivat normaalilla käyrällä ja voisivat hakea lukioon.

Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan