Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

Göteborgin yliopisto

Rikollisuus on Ruotsin syyskuun alun vaalien tärkein kysymys. Tämä hyödyttää erityisesti ruotsidemokraatteja, jotka ovat pitäneet teemaa yllä muiden puolueiden sulkiessa silmänsä todellisuudelta. Tutkimuksen tärkeimmistä vaalikysymyksistä on tehnyt Göteborgin yliopiston SOM-instituutti.

Ruotsissa on tehty vaaliasenteisiin liittyvää vertailukelpoista tutkimusta vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäistä kertaa mittauksen historiassa ”laki ja järjestys” eli rikollisuus on äänestäjien mielestä tärkein vaalikysymys. Näin totesi kokonaista 41 prosenttia kysymykseen vastanneista.
&#8211; Tämä teema on noussut kuin rakettiv ja sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/brottsligheten-viktigaste-valfragan-partier-till-hoger-kan-gynnas">sanoo</a> valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.
Ruotsidemokraatit hyötyvät vaaliteemasta
&#8211; Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet,<a href="https://www.dn.se/sverige/fragan-som-kan-bli-avgorande-i-hostens-val/"> toteaa</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.
<a href="https://mediestudier.se/wp-content/uploads/2022/06/vim-03-henriksson_oscarsson.pdf">Kyselyyn</a> osallistui viime syksynä 25 000 satunnaisesti valittua 16–85-vuotiasta henkilöä. Heiltä kysyttiin muun muassa ”mitkä yhteiskunnalliset kysymykset tai ongelmat ovat tärkeimpiä Ruotsissa tänään?”
Huomattavaa on, että sota Ukrainassa ja energiakriisi sekä laukkaava inflaatio eivät olleet tiedossa haastatteluja tehtäessä. Tutkimus on kuitenkin vertailukelpoinen aiempien vastaavien selvitysten kanssa.
Rikollisuuden jälkeen tärkeimmät vaaliteemat ovat lähes tasoissa sairaanhoito ja maahanmuutto. Seuraavina tulevat ympäristöön ja koulutukseen liittyvät kysymykset.

Rikollisuus tärkein kysymys Ruotsin vaaleissa – tutkijat povaavat menestystä oikeistopuolueille

Ruotsin koululaitos on tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään. Peruskoulu jää ruotsalaislapsilta läpäisemättä kolme kertaa useammin kuin EU:ssa keskimäärin ja koulupudokkaiden ennuste on surullinen. Lääkkeeksi esitetään kaikille mahdollisuutta päästötodistukseen.

Ruotsin kouluhallituksen tilastot osoittavat, että 16 000 ysiluokkalaista saa ”hylätty”- arvosanan jostakin keskeisestä oppiaineesta. Se tarkoittaa 15 prosenttia koko vuosiluokasta. Tällaisella todistuksella ei ole asiaa lukioon.
EU:ssa peruskoulu jää läpäisemättä keskimäärin neljällä-viidellä prosentilla oppilaista.
Pakollinen peruskoulu on nykymuodossaan tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään valmentamaan nuoria pärjäämään omin avuin elämässä. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
&#8211; Jos peruskoulu jää kesken, nuorella on kasvanut riski kuolla oman käden kautta tai joutua huumekoukkuun. Peruskoulun menestyksellinen päättäminen on positiivinen ennusmerkki loppuelämän sujumisesta, <a href="https://www.svt.se/nyheter/vetenskap/svenska-skolforskare-ta-bort-underkant-betyget">sanoo</a> sosiaalilääketieteen tutkija Sven Blomberg Karoliinisesta instituutista.
Suhteellinen arvostelu ja homma hoidettu
Useat ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ”hylätty”-arvosana on poistettava todistuksista. Oppivelvollisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että itse oppimisprosessille annetaan enemmän tilaa. Tämä vähentäisi asiantuntijoiden mukaan stressiä ja ohjaisi enemmän nuoria lukioihin.
&#8211; Haluamme oppilaita, jotka uskaltavat epäonnistua, ponnistelevat siitä huolimatta eteenpäin ja yrittävät uudestaan. Tämän takia on tärkeää, ettemme arvioi heidän kykyjään liian aikaisin ja luo esteitä tulevaisuudelle, summaa tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta.
Expressenin <a href="https://www.expressen.se/ledare/-betyget-f-ar-ett--slags-barnplageri/">pääkirjoituksessa</a> on esitetty konkreettinen ehdotus, miten toimia nykytilanteen korjaamiseksi. Kaikille on annettava mahdollisuus:
Ruotsissa pitäisi palata suhteelliseen todistukseen eli arvosanat olisivat välillä 1–5. Useimmat pärjäisivät keskimääräisesti ja saisivat kolmosen. Harvat saisivat sitten vitosen tai ykkösen. Mutta kaikki olisivat normaalilla käyrällä ja voisivat hakea lukioon.

Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan

Rikollisuus ja huumeet ovat ruotsalaisten suurin huoli. Toki ympäristöasiatkin huolestuttavat puolta kansaa. Lähes kaikki ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, että jengirikoksista pitää antaa nykyistä kovempia tuomiota. Kansa on jakautunut Ruotsissa poliittisen kentän mukaan mutta suunta on nyt selvästi oikealle.

Göteborgin yliopiston Som-instituutti suoritti kansalaisten pelkoja ja asenteita luotaavan <a href="https://www.gu.se/nyheter/som-seminariet-2021-okat-fortroende-och-fokus-pa-brottslighet">tutkimuksen</a> viime syksynä. Kansalaisilta pyydettiin selkeätä vastausta siihen, mikä on itse kunkin suurin huolenaihe.
Nyt julkaistuissa kyselyn tuloksissa vastaajista 60 prosenttia <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/86MVAQ/nio-av-tio-vill-skarpa-straff-for-gangbrott">kertoi</a> suurimmaksi huolenaiheekseen järjestäytyneen rikollisuuden. Huumeiden käytöstä kantoi suurta murhetta 55 prosenttia kansalaisista. Lähes yhtä paljon eli 53 prosenttia ruotsalaisista tunsi erityistä huolta ympäristön tuhoamisesta ja merien saastuttamisesta.
”Kaksi tapaa tarkastelle maailmaa”
Haastatteluista nousi esiin selvä ero punavihreän ja oikealle kallistuvan ajattelun välillä. Vasemmistopuoluetta tai ympäristöpuolue vihreitä äänestävät olivat enemmän huolissaan ilmastosta ja ympäristöstä kuin järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänestäjät taas asettavat asiat päinvastaiseen järjestykseen.
&#8211; Maailmaa voidaan tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta, muotoilee Som-instituutin tutkija Patrik Öhberg.
Ruotsidemokraattien ja allianssipuolueiden äänestäjät tuntevat vasemmistoa ja vihreitä enemmän epäluottamusta viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan. Luottamus poliisiin puolestaan on korkealla.
Ruotsi halutaan takaisin
Vastaajia pyydettiin myös nimeämään spontaanisti kolme tärkeätä yhteiskunnallista ongelmaa. Kolmannes vastaajista toi esille lain ja järjestyksen puutteen. Vielä vuonna 2015 vastaavassa tutkimuksessa lakia ja järjestystä kaipasi takaisin vain viisi prosenttia vastaajista.
Vastaajien itse kirjoittamissa kommenteissa huoli rikollisuuden kasvusta nousee yhä vahvemmin esiin. Uhka on tullut kaiken aikaa lähemmäksi.
&#8211; Nyt tapahtuu myös keskellä päivää ja tavallisen kansan keskellä. Ajatus siitä, että ”tämä ei koske minua” on enää toiveajattelua, Öhberg sanoo.
Huoli rikollisuuden kasvusta näkyy erityisen selvästi vastaajien kannanotoissa tutkimuksessa esitettyihin valmiisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Ankarampia rangaistuksia jengirikollisille vaatii kokonaista 90 prosenttia vastaajista. Mikään yksittäinen vastausvaihtoehto ei ole aiemmin saanut yhtä suurta kannatusta tässä vuosittain toistuvassa tutkimuksessa.
&nbsp;

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>