Oppositio vastusti syytetyn läsnäolovaatimuksesta luopumista – Suomi samaan kategoriaan Romanian kanssa

Hallitus ajaa eduskunnassa läpi lakimuutosta, jonka myötä rikoksista syytettyjen ei tarvitse enää jatkossa aina saapua oikeuteen henkilökohtaisesti vakavissakaan rikosasioissa, vaan oikeudenkäyntiavustajan läsnäolo riittää.

Syytetyn läsnäoloa ei vaadittaisi jatkossa alle kuuden vuoden rangaistusmaksimin rikoksissa, esimerkiksi raiskauksessa tai pahoinpitelyssä. Hallituksen esityksellä tahdotaan estää oikeudenkäyntien peruuntumiset ja siten hankkia säästöä.

PS: Syytetyt oikeuden eteen jatkossakin

Perussuomalaiset esittivät lakivaliokunnassa tänään keskiviikkona vastalauseen, jota kannattivat muista oppositioryhmistä SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eli opposition enemmistö. Vastalause ei kuitenkaan saanut lakivaliokunnan enemmistön tukea.

Perussuomalaisten vastalauseen kanta oli, että syytettyjen tulisi saapua vakavissa rikosasioissa käräjäoikeuteen jatkossakin, mutta uhrien ja todistajien osuudet asiasta käsiteltäisiin syytetyn poissaolosta huolimatta.

Näin ratkaistaisiin perussuomalaisten mukaan oikeudenkäyntien peruuntumisen ongelma ilman, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset heikentyisivät. Muutoksenhakuasteiden osalta perussuomalaisetkaan eivät pitäneet syytetyn läsnäoloa välttämättömänä.

Enemmistö EU-maista edellyttää syytetyn läsnäoloa

Perussuomalaiset korostivat vastalauseensa perusteluissa, että syytetyn saapuminen oikeuden eteen vastaamaan teoistaan henkilökohtaisesti on vuosisatainen perinne. Sillä on rikoksia yleisestävä ja yhteiskunnan moraalia ylläpitävä vaikutus.

Muutoksen jälkeen EU-maista selvä enemmistö (20 maata) edellyttää syytetyn henkilökohtaista läsnäoloa enemmän kuin Suomi. Syytetyn ei vaadita olevan läsnä oikeudessa vain seitsemässä EU-maassa, mm. Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa.

Rikollisen hyväksyttävä tekonsa seuraukset

Perussuomalainen lakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Ville Tavio kommentoi:

– Rikollisen psykologian kannalta on perusteltua, että hän näkee konkreettisesti asiaansa käsittelevän oikeusistunnon ja joutuu siten hyväksymään tekonsa seuraukset. Myös uhrien näkökulmasta olisi oikeudenmukaista, että rikollinen joutuisi vastaamaan teoistaan oikeuden edessä henkilökohtaisesti.

– Nykyisin rikosasian vastaajan hyvä tai huono käytös huomioidaan osana rikosoikeudenkäyntiä. Jatkossa tuomarit eivät tiedä enää syytetyistä muuta kuin sen, minkä heidän asianajajansa kertovat. Lisäksi syytetyt alkavat jättäytyä pois oikeuden istunnoista vastoin omaa etuaan. Hallituksen säästölinja vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.