Orpo ja Nerg pokkasivat palkinnon ”luottamusta herättävästä viestinnästä” – palkitsijana viestintätoimisto, jolta hallitus ostaa viestintäkonsultointia

Valtionvarainministeri Petteri Orpo ja kansliapäällikkö Päivi Nerg saivat tunnustuspalkinnon viestinnästään siirtolaiskriisin yhteydessä. Molemmat ovat kuitenkin isoissa kysymyksissä jättäneet yleisön väärien mielikuvien varaan. Jatkuvasta rämpimisestä huolimatta Viestintätoimisto Tekir myönsi molemmille tunnustuspalkinnon ”luottamusta herättävästä viestinnästä”. Kuvion tekee omalaatuiseksi se, että samainen viestintätoimisto myy hallitukselle viestintäkonsultointia.

Viestintätoimisto Tekir on myöntänyt tunnustuspalkinnon valtiovarainministeri Petteri Orpolle ja alivaltiosihteeri Päivi Nergille ”luottamusta herättävästä viestinnästä”. Demokraatti-lehti kertoo Tekirin hallituksen puheenjohtajan Harri Saukkomaan kirjoittaneen, että ”Nerg ja Orpo onnistuivat tuomaan esiin tilanteen vakavuuden ja vaikeuden lietsomatta paniikkia ja pelkoa”, ja että heidän ”viestintä vaikeassa tilanteessa oli realistista, rehellistä ja myötätuntoista ja vahvisti luottamuksen ilmapiiriä yhteiskunnassamme”.

Kymmenvuotissyntymäpäiviään viettävä viestintätoimisto kertoo sivuillaan uskovansa ”brutaaliin totuudellisuuteen”. Samaten ”julkinen keskustelu voi olla avointa, rehellistä ja ymmärrettävää vain, jos kaikkien ääni saadaan kuuluviin”.

Rehellisyys on siis sekä nyt myönnetyn palkinnon perustelu että Tekirin keskeinen arvo.

”Me tiedetään jokainen henkilö”

Tutkaillaanpa hetken verran sitä, minkälaisia viestejä nyt palkitut ovat siirtolaiskriisin aikana lähettäneet.

Maaliskuussa 2016 Nerg kertoi Ylen keskusteluohjelmassa kommentin, joka pitkälti ikonisoi hallituksen kyvyttömyyden siirtolaiskriisissä: ”me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut ja me pystytään niin kuin rekisterin kautta näkemään sitä tilannetta, minkä tyyppisiä ihmisiä meille tulee”.

Elokuussa 2017 Nerg joutui myöntämään, ettei maahanmuuttovirasto Migri tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärillä nimillä. Nergin mukaan noin 70-80 prosenttia hakijoista saapuu Suomeen ilman passia tai muuta henkilöllisyyden vahvistavaa asiakirjaa.

Huhtikuussa 2017 Suomen Uutiset kertoi, että Ruotsissa lähes puolella turvapaikanhakijoista on useampi kuin yksi henkilöllisyys.

Kesällä 2018 Yle uutisoi, että Suomessa joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi, ja että emme varmuudella tiedä keitä tänne tulee. Tilannetta pidettiin kuitenkin parempana kuin aiemmin, sillä puolet on selvästi enemmän kuin vain joka viides vuoden 2015 tulijoista.

Petteri Orpo kertoi 18.8.2015, että Suomi ei voi laittaa rajojaan kiinni. Ylen haastattelussa 17.9.2016 Orpo täsmensi, että Suomi voisi laittaa rajan kiinni, mutta YK:n pakolaissopimuksen ja EU:n sääntöjen mukaan turvapaikanhakijat olisi silti otettava vastaan. Pääministeri Juha Sipilä oli kuitenkin todennut jo 12.3.2016 Ylen uutisissa, että kaikki Suomeen tulleet turvapaikanhakijat olisi voitu palauttaa Dublin-sopimuksen nojalla.

Sipilän kanssa samalle kannalle tuli 26.7.2017 Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Siitä huolimatta, että monet maat päättivät olla noudattamatta Dublin-sopimuksen pykälää turvapaikkahakemuksen käsittelystä ensimmäisessä tulomaassa, Dublin-sopimus oli tuomioistuimen mielestä vielä voimassa. Tuomioistuimen päätöksen mukaan Itävalta toimi laillisesti karkottaessaan Itävallasta jo turvapaikkaa hakeneitakin takaisin Italiaan.

Kuinka lukea Orpoa ja Nergiä?

Pahantahtoinen tulkinta on, että Petteri Orpo on sisäministerinä antanut virheellistä tietoa kansainvälisten sopimusten luonteesta ja niiden luomista velvoitteista. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei ollut kansainvälisistä sopimuksista juontuva velvoite, vaan poliittinen valinta.

Hyväntahtoinen tulkinta on, että Nerg ja Orpo puhuivat kuuluisaa muunneltua totuutta. Ehkä Nerg tarkoitti kirjaimellisesti, että jokainen Suomeen tullut on rekisteröity jollain tapaa, vaikka kaikkiin rekisteritietoihin ei ole luottamista. Ehkä Orpo tarkoitti, että jos Suomi olisi yrittänyt Dublin-sopimukseen nojaten käännyttää turvapaikanhakijoita Ruotsiin tai esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan, Suomelle olisi naurettu.

Saksan liittokansleri Angela Merkel oli 24.8.2015 julistanut syyrialaiset pakolaiset tervetulleiksi Saksaan, samalla rikkoen vuodesta 1990 voimassa olleen sopimuksen, jonka mukaan turvapaikkaa pitää hakea siinä maassa, mistä Eurooppaan on ensiksi tultu. Saksan maahanmuuttovirasto ilmoitti samalla peruuttavansa kaikki turvallisten maiden kautta tulleiden turvapaikanhakijoiden käännytyspäätökset.

Vain pari viikkoa myöhemmin 5.9.2015 Sipilä Ylen haastattelussa vetosi suomalaisiin, jotta nämä antaisivat vapaaehtoisesti apua Suomeen saapuville pakolaisille ja ilmoitti luovuttavansa Kempeleen-asuntonsa pakolaisten käyttöön.

+++

Viestintätoimistojen perinteinen tehtävä on yritys- ja järjestöviestintä, mutta yhä useammin myös yrityksien ja järjestöjen näkökantojen saattaminen poliitikkojen ja virkamiesten pöydille – eli lobbaaminen. Myös puolueet ja hallitukset käyttävät viestintätoimistoja saadakseen oman viestinsä paremmin läpi lehdistössä ja äänestäjille. Viestintätoimistojen henkilökunta muodostuu pitkälti entisistä toimittajista ja poliitikoista sekä poliitikkojen avustajista.

Juha Sipilä paheksui huhtikuussa 2016 amerikkalaistyylistä loanheittoa ja lobbausta ja kertoi kieltäneensä kaikki tapaamispyynnöt, jotka ovat lähtöisin viestintätoimistoista.

Äskettäin nähty minihallituskriisi sai myöskin Sipilän sättimään spinnaustoimistoja: ”Eilinen jäi mietityttämään. Sitä päivää tehtiin viestintätoimistoista”, Sipilä manasi.

Toisaalta helmikuussa 2017 Demokraatti uutisoi hallituksen ostaneen Tekiriltä yhteissparrausta strategiapalavereihin.

Mitäs tässä nyt siis tapahtuu?

Viestintätoimisto, jolta hallitus ostaa konsultointia, jakelee tunnustuspalkintoja hallituksen jäsenelle ja ministeriön kansliapäällikölle.

Me ostamme teiltä, te kehutte meitä – erinomainen vaihtokauppa. Varsinkin, kun laskun kuittaa veronmaksaja.

Vain hieman karrikoiden: On onnekas sattuma, että viestintätoimistot eivät toteuta ja laskuta hankkeista valtiota, kuntia ja puolueita, sitten levitä heidän viestiään lehdistölle, sen jälkeen palkkaa töihin poliitikkoja ja toimittajia, ja lopulta kehu ääneen poliitikkoja. Joku voisi nimittäin epäillä, että siinä poliitikot ostavat verorahoilla itselleen palkintoja ja vaalityötä. Tai aprikoida, että jotkut toimittajat saattavat poliittisten nimitysten tai viestintätoimistorekrytointien toivossa harkita, mitä lehtiinsä kirjoittavat.

Oli miten oli, Suomen Uutiset onnittelee viestintätoimisto Tekriä kymmenen vuoden kunnioitettavasta iästä.