

PS ARKISTO
Perussuomalaiset iloitsevat lisärahasta maanpuolustuskoulutukseen ja ampumaradoille – Ronkainen: Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito
Valtiovarainvaliokunta on tänään antanut mietintönsä myös maan turvallisuuden kannalta tärkeisiin hallinnonaloihin liittyen. Perussuomalaisten kansanedustaja, hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja Jari Ronkainen haluaa nostaa tärkeimpinä lisämäärärahoina esille Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimintaa turvaavat noin 800 000 euroa, Reserviläisliitto ry:n 100 000 euroa sekä Suomen Reserviupseeriliiton 100 000 euroa.
Kansanedustaja Jari Ronkainen haluaa nostaa esille myös ampumaradat, joiden toiminnan turvaamisesta on päätetty hallitusohjelmaa myöten. Valiokunta lisääkin noin 1,5 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Porin Luotitalo-hankkeelle suunnataan 500 000 euroa, Hälvälän ampumaradan investointeihin 300 000 euroa, Lappeenrannan Muukon ampuradalle 300 000 euroa sekä Limingan Ruutikankaan investointeihin 300 000 euroa.
Maanpuolustuskoulutuksen kysyntä kasvaa
Ronkaisen mukaan Maanpuolustuskoulutus MPK tekee maan kattavinta kokonaisturvallisuuskoulutusta.
– Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen kysyntä MPK:n eri kursseille ympäri Suomea on suurin piirtein tuplaantunut. On selvää, että Puolustusvoimien antamaa koulutusta täydentävä MPK on lisäresurssinsa ansainnut. Sekin on tärkeää, että MPK kattojärjestönä keskittyy vaativampaan koulutustoimintaan, jotta MPK ja sen jäsenjärjestöt eivät tee päällekkäistä toimintaa, joka vie tarpeettomasti käytettävissä olevia resursseja.
– Sen lisäksi, että MPK ylläpitää paikallisjoukkojen kenttäkelpoisuutta, tarjoaa se kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Näillä kursseilla yhä useampi oppii varautumaan erilaisiin arjen häiriötilanteisiin ja toimimaan oikein onnettomuustilanteissa.
Ampumaradat tärkeä osa varautumista
Hallitusohjelmassa aivan oikein todetaan, että Suomen ampumaratojen toiminta tulee turvata ja samalla edistää uusien perustamista, sanoo Ronkainen.
– Hyvä ampumataito on reserviläisen tärkein taito. Ihan tutkimustenkin mukaan ammunnoilla on tärkeä asema maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Ampumaradat ovat erittäin tärkeä osa varautumistamme myös siksi, että meillä on kansainvälisestikin suuri reservi.
– Ampumaharjoittelun perusedellytys on tiheä, kattava ja monipuolinen ampumarataverkosto. Vuoden 2018 tilastojen mukaan siviiliampumaradoilla ammutaan noin 25 miljoonaa luotia vuosittain ja Puolustusvoimien ampumaradoilla 10–15 miljoonaa luotia (mukaan lukien MPK:n laukausmäärät). Siviiliratojen merkitys tulee lisääntymään entisestään Puolustusvoimien ratakapasiteetin ollessa enenevässä määrin sen omassa käytössä.
– Sekin on tärkeää, että uusien ratojen ympäristöluvitusta kiirehditään. Uuden ampumaradan perustaminen kestää raskaan lupaprosessin vuoksi pahimmillaan kymmeniä vuosia, ja nopeimmillaankin uusia ratoja saadaan perustettua 5–10 vuoden viiveellä. Valiokunta katsoo, että tilannetta on tältä osin pidettävä kestämättömänä ja prosessia on välttämätöntä saada oleellisesti nopeutettua, Ronkainen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ampumaharjoitukset kokonaisturvallisuus ampumaradat Suomen Reserviupseeriliitto Reserviläisliitto maanpuolustustahto Maanpuolustuskoulutus MPK ympäristölupa varautuminen valtiovarainvaliokunta Puolustusvoimat Hallitusohjelma Jari Ronkainen Turvallisuus maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Mäenpää huoltovarmuudesta ja turvallisuuspolitiikasta täysistunnossa: Käteismaksaminen ja ampumaharjoittelu turvattava jatkossakin

Veronmaksaja voi nukkua yönsä levollisesti – ”Suomi-laiva on vastuunsa tuntevan miehistön käsissä”

Valtiovarainministeri Purra: Velkaannumme yli 11 miljardia euroa lisää ensi vuonna – ”Näin emme voi jatkaa”

Ruotsalaisten mielestä maata ei kannata puolustaa – vain neljä kymmenestä tarttuisi tosipaikan tullen aseeseen

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta järjestäytyi Helsingissä – puheenjohtajaksi perussuomalaisten Petri Huru
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














