Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Eduskunnassa käsiteltiin tänään suuritöistä, kattavaa ja vaikuttavaa puolustusselontekoa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta pitänyt kansanedustaja Jari Ronkainen kiitti kaikkia eduskuntaryhmiä ja puolustusvaliokunnan jäseniä yksimielisestä selonteosta. Vaikuttaa siltä, että puolueilla on yhteinen ja realistinen näkemys Suomen puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista.

Kansanedustaja Jari Ronkainen nosti selonteosta ensimmäiseksi esille asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisen. Kuten selonteko toteaa, asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuskyvyn perusta. Toimiva asevelvollisuus on välttämätön Suomen puolustamiseksi ja paras keino tuottaa riittävät joukot Puolustusvoimille.

– Vaikka itse asevelvollisuusjärjestelmä ei yhteisen arvion mukaan kaipaa suuria muutoksia, on rakenteellinen haaste pitää koulutettava reservi tarpeeksi suurena ikäluokkien pienentyessä. Muun muassa tähän haasteeseen ratkaisuja on etsinyt vuonna 2020 asetettu parlamentaarinen komitea, joka esittääkin kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan, Ronkainen totesi.

Kertausharjoitusten määrää nostettava

Toinen haaste, johon ei selonteon mukaan ole vielä vastattu riittävän tehokkaasti, on kertausharjoitusten määrä. Vuosittain kertausharjoituksissa koulutettavien määrä on reilusti alle 20 000. Valiokunta katsookin, että määrää on nostettava seuraavan vaalikauden aikana ja tavoitteena tulee olla 25 000 koulutettua vuosittain. Laaja ja osaava reservi on puolustuksen kulmakivi, eikä sen kouluttamisesta tule tinkiä.

– Henkilöstö on Puolustusvoimien selkäranka. Selonteossa todetaan, että henkilöstön jaksamista ja toimintakykyä tuetaan laadukkaalla työaika- ja työkykyjohtamisella sekä käyttämällä ja kehittämällä joustavia työntekomenetelmiä ja työaikamuotoja. Lisäksi tarkastellaan Puolustusvoimien henkilöstön virka- ja työehtojen kehittämismahdollisuuksia rahoitusresurssien puitteissa.

– Tämä on mielestäni tärkeä kirjaus, johon tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.

Paikallisjoukoista paikallinen kulmakivi

Suurimpia uudistuksia selonteossa on paikallisjoukkojen kehittäminen. Ronkainen pitää ehdotusta täysin oikeansuuntaisena, sillä näin esimerkiksi aktiivisten reserviläisten, kuten vaikka maakuntajoukkojen, paikallistuntemus ja ammattitaito tulevat parhaiten hyödynnettyä.

– Paikallisjoukot ovat omiaan kohottamaan reserviläisten intoa eri tehtäviin, kun joukkojen kehittäminen mahdollistaa reserviläisille mielekkään urapolun eri tasoisissa poikkeusolojen tehtävissä sekä aktiivisen osallistumisen maanpuolustukseen, Ronkainen sanoi.

EU:sta ja ilmastohaasteista painetta

Haasteita puolustussektorille tulee myös EU:n taholta, joka on jo pitkään valmistellut erilaisia ammusten lyijykieltoja. Tähän valiokunta mietinnössään puuttuu toteamalla, ettei mahdollinen lyijyasetus saa millään tavoin heikentää maanpuolustuskykyä ja -harjoittelua.

– Myös erilaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät haasteet koskettavat väkisinkin puolustussektoria. Valiokunta kuitenkin katsoo, etteivät ilmastonmuutokseen liittyvät toimet saa vaarantaa Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamista ja sotilaallista suorituskykyä, Ronkainen kertoi.

Suomalaista puolustusteollisuutta hyödynnettävä paremmin

Viimeiseksi Ronkainen huomautti eduskunnalle huoltovarmuuden kehittämistarpeista. Kotimaista puolustusteollisuutta on Ronkaisen mielestä voitava hyödyntää paremmin kuin nykyään, sillä tällä hetkellä Suomen puolustushankinnoista vain noin 30 prosenttia tilataan kotimaisilta puolustusteollisuuden toimijoilta.

– Monissa muissa Euroopan maissa hankinnat keskitetään omaan maahan ja kotimaisuusaste on jopa yli 90 prosenttia. Kyseessä on merkittävä huoltovarmuustekijä, kun kriisitilanteessakin Suomessa on valmius valmistaa omaa puolustuskalustoa.

– Suomen omat hankinnat eivät yksin riitä ylläpitämään suomalaisen puolustusteollisuuden ammattitaitoa ja kannattavuutta, vaan tarvitaan myös vientiä. Puolustustarvikkeiden vienti pitää turvata pitkäjänteisesti, ja vientilupien pitää olla yhdenmukaisia muiden Euroopan viejämaiden kanssa. Suomi ei voi lähteä näissä asioissa altavastaajan asemasta.

– Kuten huomaamme, tälläkin sektorilla tulevaisuuden haasteita riittää, mutta puolustusasioissa eduskunta näyttää olevan hyvin yksimielinen ja kartalla siitä, mitä tarvitaan. Se on hienoa, sillä maanpuolustus on yhteinen asiamme puoluekirjaan katsomatta, Ronkainen kiitti.