Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmä: Ilmastopäästöjen valikoiva huomioiminen rakentamisessa on epärehellistä viherpesua

Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli torstaisessa kokouksessaan valtuutettu Mia Haglundin (vas.) valtuustoaloitetta koskien ilmastovaikutusten laskelmien sisällyttämistä asemakaavoihin. Kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttinen (ps.) teki asiassa ponnen, jossa edellytettiin ilmastovaikutusten laskennan laajentamista koskemaan Helsingissä rakentamisesta johtuvia, kaupungin ulkopuolelle aiheutuvia päästöjä.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Nuutti Hyttisen pontta kannattivat kaikki kokoukseen osallistuneet perussuomalaiset valtuutetut.

– Pidän tärkeänä, että jos kaupungilla on ilmastotavoitteita ja ilmastostrategia, ne on muotoiltu siten, että niillä on oikeasti merkitystä eikä niitä sovelleta valikoivasti. Rakennusteollisuuden mukaan rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on suuruusluokkaa 20 prosenttia, sanoo Hyttinen.

– Tämä on hyvä suhteuttaa siihen, että liikenteen osuus energian loppukäytöstä on vain noin 16 prosenttia. Liikenteen päästöjä ja niiden vähentämistä pidetään jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa, mutta rakentamisen päästöistä ei juuri puhuta.

Helsingin hiilineutraaliustavoite erikoisesti muotoiltu

Hyttinen nosti valtuuston keskustelussa esiin kaupungin Hiilineutraali Helsinki vuonna 2035 -tavoitteen, jonka muotoilu on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta erikoinen.

– Helsinki on asettanut hiilineutraaliustavoitteen sanatarkasti siinä muodossa, että vuonna 2035 Helsingin alueella tapahtuva toiminta ei enää aiheuta ilmaston lämpenemistä. Hiilineutraalius on määritelty sanatarkasti muodossa ’hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Helsingin alueella syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin Helsingin alueen sitomat päästöt’.

– Tämä muotoilu mahdollistaa tulkinnan, jossa Helsingissä käytettävien rakennusmateriaalien valmistamisesta aiheutuvia päästöjä ei huomioida osana hiilineutraaliustavoitteen toteutumista, koska betonielementtejä ei valmisteta Helsingissä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi katsoin ponsiesityksen perustelluksi, Hyttinen korostaa.

Onko Helsingin ilmastostrategia pelkkää moraaliposeerausta?

Ponsi sai laajan tuen perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen, RKP:n, Liike Nytin, avoimen puolueen, keskustan sekä kristillisdemokraattien valtuustoryhmistä. Feministisen puolueen valtuustoryhmä ei tukenut pontta, ja salin vasemman laidan ryhmistä jokaisesta vain yksi valtuutettu äänesti ponnen puolesta: Leo Stranius (vihr.), Sinikka Vepsä (sd.) ja Sami ”Frank” Muttilainen (vas.).

– Muiden osalta on perusteltua kysyä, miksi he eivät pidä ilmastopäästöjen vähentämistä myös Helsingin ulkopuolella yhtä tärkeänä kuin Helsingin rajojen sisäpuolella, kun ilmastonmuutosta kuitenkin pidetään globaalina ongelmana. Herää kysymys, onko ilmastostrategialla heille muuta merkitystä kuin moraaliposeeraus, jonka ansiosta he voivat näyttäytyä parempina ihmisinä. Tähän viittaa myös valtuutettu Hannu Oskalan (vihr.) aikaisemman asian käsittelyn yhteydessä esittämä näkemys ilmastohätätilajulistuksen vähäisestä merkityksestä, Hyttinen pohtii.

Ponsi sai äänestyksessä 27 ääntä, kun hyväksymiseen olisi tarvittu valtuuston enemmistö, 43 ääntä.