Poistuuko huonojen aikojen kortti vihdoin pelilaudalta? OP-ryhmä ennustaa Suomen talouden kasvavan ensi vuonna kahden prosenttiyksikön vauhtia

KOMMENTTI | OP-ryhmän tuore suhdannekatsaus ennustaa talouden pohjakosketuksen olevan ohitettu ja talouskasvun yltävän ensi vuonna kahteen prosenttiyksikköön. Lukema on selvästi muita keskeisiä ennustajia korkeampi. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kesäennuste ennakoi ensi vuoden kasvuvauhdiksi 1,6 prosenttiyksikköä.

OP:n ennuste kertoo yksityisen kulutuksen kasvavan, korkotason laskevan, viennin elpyvän, kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen eli ostovoiman kasvavan, työllisyyden paranevan ja julkisen talouden alijäämän supistuvan. Myös rakennusteollisuus ja sen jäissä olevat investoinnit ovat jo piristymässä.

Kasvu kuitenkin hidastuisi vuonna 2026 1,3 prosenttiyksikön tasolle, mikä on hieman muiden ennustelaitoksien odotuksia hitaampaa. OP siis ennakoi talouskasvun käänteen toteutuvan etupainoitteisesti.

Kommentti: Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra valoi maanantain A-studiossa uskoa kansalaisiin lupaamalla, että talouden käänne parempaan on vielä tulossa. Tällä kertaa lupaus lunastettiin jo seuraavana aamuna hyvän talousennusteen muodossa. On syytä toivoa, että ennuste toteutuu.

Kurjuudessa piehtaroivan opposition ja median olisi hyvä hahmottaa, että käytännössä kaikki tahot pitävät kuluvan vuoden talousvaikeuksia tilapäisenä sopeutumisena korkeisiin korkoihin ja Venäjä-shokkiin. Kun korkotaso madaltuu ja suhdanne maailmalla paranee, myös taloutemme odotetaan elpyvän.

Samaan aikaan julkisen talouden näkymät pysyvät vaikeina. Pitkän aikavälin talouskasvu pysyy matalana ja nollakorkoihin ei ole paluuta. Hallitusohjelman tavoite taittaa valtion velkasuhteen kasvu ei mahdollista julkisen sektorin kulutusjuhlia näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Pikemminkin on äärimmäisen tärkeää jatkaa tarkan euron budjettipolitiikkaa samalla pyrkien ruokkimaan talouskasvua.

Oppositio on huudellut rakennusalallle elvytyspakettia, mutta valtio ei mitenkään pysty kompensoimaan maallemme liian korkeaa korkotasoa yrityksille ja kotitalouksille. Lisäksi sen ajoitus olisi ollut mahdollisimman huono ja elvyttävä vaikutus suurin silloin, kun elpyminen olisi ollut jo muutenkin käynnissä.

Sekä yritykset että kotitaloudet tervehtivät varmasti ilolla talouden käännettä parempaan. Vaikka säästötoimet ovat osuneet moneen kotitalouteen kipeästi, suurimmalla osalla kotitalouksia käytettävissä olevat tulot ja ostovoima ovat nousseet ja nousevat vielä lisää. On sinällään saavutus, että Suomen mittapuulla historiallisessa sopeutusurakassa kotitaloudet ovat päässeet näinkin vähällä. Tie parempaan on pitkä ja kivinen, mutta perille ei pääse kuin tarttumalla toimeen. Vetkuttelu ja toiveajattelu olisi johtanut paljon rajumpiin sopeutustoimiin myöhemmin. Parempi näin.

Siten opposition peräänkuuluttamille uusille kasvutoimille ei ole oikein tilaa.