

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisi joutuu aloittamaan yt-neuvottelut – Purra: Poliisille 830 miljoonaa, kehitysapuun 1 200 miljoonaa
Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Riikka Purra kysyy.
Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla, erityisesti poliisissa ja pelastustoimessa. Purran johtama hallintovaliokunta antoi asiasta yksimielisen lausuntonsa tänään.
– Vuodesta toiseen erityisesti poliisi ja pelastustoimi kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi. Rahoitus on lyhytnäköistä, ja joka vuosi vaaditaan erityisiä temppuja, että esimerkiksi poliisi saa lisäbudjeteista rahaa. Samaan aikaan ne ongelmat, joihin poliisin odotetaan vastaavan, pahenevat, Purra sanoo.
– Tänä vuonna tilanne on entistäkin lohduttomampi erityisesti Venäjän toiminnan vuoksi. Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensimmäisiä toimijoita, jotka ottavat mahdolliset häiriöt ja esimerkiksi hybriditoimet vastaan, Purra sanoo.
Kyse on arvovalinnoista
Poliisi ei saanut esittämiään pysyviä tasokorotuksia, jolla olisi varmistettu nykytasoinen poliisitoiminta myös ensi vuodesta eteenpäin. Viime lokakuussa surkean tilanteen hetkeksi pelasti viime tingassa saatu 30 miljoonaa hallituksen neljännestä lisäbudjetista.
– Poliisin määrärahat ovat ensi vuodelle alle 830 miljoonaa. Samaan aikaan hallitus käyttää joka vuosi esimerkiksi yli 1 200 miljoonaa kehitysapuun. Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Purra kysyy.
– Poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa eli suomeksi aloittamaan yt-neuvottelut. Mikäli tämä ei ole hallituksen tahto tällaisena aikana, toimikaa ja huolehtikaa poliisin resursseista.
Poliisi ei suoriudu tehtävistään
Purra muistuttaa, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä normaaliajan tehtävistään.
– Resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.
Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.
Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hälytystehtävät tärkeysjärjestys määrärahat henkilöstö resurssit verovarat valtion talous Riikka Purra Sisäinen turvallisuus perussuomalaiset Poliisi Rikollisuus kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallinto-oikeudet ruuhkautuneet ulkomaalaisasioista – hallitus tunnistaa ongelman, mutta jatkaa ideologia edellä

”Oh Yeah, mehän ollaan kuin Ruotsissa” – tapon yrityksestä syytetty gangstaräppäri kehuskelee poliisin tallenteella

Immonen: Hallituksen ryhdyttävä toimiin lapsiin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kitkemiseksi – ”Tilanne on täysin sietämätön”

Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot

Poliisin selvitys: Alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä kasvanut hälyttävästi – ulkomaalaistaustaisilla kolminkertainen yliedustus tilastoissa

Perussuomalaiset julkisen talouden suunnitelmasta: Hallitus vieraantunut suomalaisten arjesta – valtion menoja on priorisoitava ja veroja laskettava

Kehitysapu on tehotonta, veronmaksajilta kerättyjä miljardeja valuu korruptioon – perussuomalaiset vaatii nykyisestä kehitysapumallista luopumista
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat
Suomi ei nouse sillä, että leimaamme eri mieltä olevia ideologioiden kannattajaksi ja asemuotoisten tarinoiden levittäjiksi, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
















