Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Riikka Purra kysyy.
Eduskunnan valiokunnat ovat viime viikkoina käsitelleet valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille kehyskauden rahoituksen merkittävät puutteet sisäisen turvallisuuden toimialalla, erityisesti poliisissa ja pelastustoimessa. Purran johtama hallintovaliokunta antoi asiasta yksimielisen lausuntonsa tänään.
– Vuodesta toiseen erityisesti poliisi ja pelastustoimi kertovat rahoituksen ongelmista, esimerkiksi kasvavien ICT- ja toimitilamenojen vuoksi. Rahoitus on lyhytnäköistä, ja joka vuosi vaaditaan erityisiä temppuja, että esimerkiksi poliisi saa lisäbudjeteista rahaa. Samaan aikaan ne ongelmat, joihin poliisin odotetaan vastaavan, pahenevat, Purra sanoo.
– Tänä vuonna tilanne on entistäkin lohduttomampi erityisesti Venäjän toiminnan vuoksi. Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensimmäisiä toimijoita, jotka ottavat mahdolliset häiriöt ja esimerkiksi hybriditoimet vastaan, Purra sanoo.
Kyse on arvovalinnoista
Poliisi ei saanut esittämiään pysyviä tasokorotuksia, jolla olisi varmistettu nykytasoinen poliisitoiminta myös ensi vuodesta eteenpäin. Viime lokakuussa surkean tilanteen hetkeksi pelasti viime tingassa saatu 30 miljoonaa hallituksen neljännestä lisäbudjetista.
– Poliisin määrärahat ovat ensi vuodelle alle 830 miljoonaa. Samaan aikaan hallitus käyttää joka vuosi esimerkiksi yli 1 200 miljoonaa kehitysapuun. Miten voi olla mahdollista, että sisäisen turvallisuutemme tärkeimmät toimijat joutuvat vuodesta toiseen hattu kourassa anelemaan muutamia kymmeniä miljoonia, samalla kun miljardi jonnekin muualle on pieni raha? Purra kysyy.
– Poliisi joutuu sopeuttamaan toimintaansa eli suomeksi aloittamaan yt-neuvottelut. Mikäli tämä ei ole hallituksen tahto tällaisena aikana, toimikaa ja huolehtikaa poliisin resursseista.
Poliisi ei suoriudu tehtävistään
Purra muistuttaa, että poliisi ei edes tällä hetkellä suoriudu tyydyttävästi nykyisistä normaaliajan tehtävistään.
– Resurssivaje näkyy kenttä- ja hälytyspartioiden kasvavissa hälytysvasteajoissa ja hälytystehtävien priorisointina. Kaikkeen ei voida reagoida eikä varsinkaan säällisessä ajassa. Henkilöstön työuupumus ja työtaakka ovat kasvaneet merkittävästi. Kun poliisi keskittyy vakavien rikosten selvittämiseen, päivittäisrikosten tutkinta ja niin kovin paljon juhlapuheissa kuuluva ennalta estäminen heikkenevät entisestään. Tutkinta-ajat pidentyvät ja selvitettyjen rikosten määrä vähenee, Purra luettelee.
Purran mukaan tämä kaikki vaikuttaa myös kansalaisten luottamukseen.
Rikosten selvitysprosentit ovat laskeneet jo pitkään ja ovat osin huomattavan alhaisia, esimerkiksi omaisuusrikosten selvitystaso on viime vuosina ollut vain 36—37 prosenttia. Rikosten tutkinta-aika on keskimäärin yli 140 vuorokautta.
SUOMEN UUTISET