

LEHTIKUVA
Polvinen: Venäjän rajan vastaisille alueille tarvitaan vahvaa tukea – erillisrahoitusinstrumentti ratkaisevassa roolissa
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvä komitea kokoontui pohtimaan ajankohtaisia ja tulevaisuuden haasteita yhdessä Baltian ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen kanssa Brysselissä Belgiassa.
Suomea kokouksissa edustanut Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Mikko Polvinen (ps.) korosti rahoitusinstrumentin tarpeellisuutta erityisesti etulinjan valtioiden infrastruktuurin ja elinvoiman kehittämiseksi kompensoimaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia mutta myös vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Turvallisuutta vahvistettava kaikin keinoin
Kansanedustajat ja europarlamentaarikot olivat yksimielisiä siitä, että muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kollektiivista turvallisuutta, puolustusta sekä poliittista vaikutusvaltaa tulisi vahvistaa kaikin keinoin, myös parlamentaarisen diplomatian avulla.
Pysyvän komitean kuultavina olivat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ja Naton innovaatioista, hybridi- ja kyberturvallisuudesta vastaava apulaispääsihteeri Jean-Charles Ellermann-Kingombe. Itämeri-parlamentaarikot vaihtoivat heidän kanssaan ajatuksia muun muassa Euroopan unioniin kohdistuvista kyber- ja hybridihyökkäyksistä, häiriönsietokyvyn vahvistamisesta sekä EU:n ja Naton kumppanuuden vahvistamisesta.
Itämeren alueen strategioista keskusteltiin
Pysyvä komitea keskusteli myös Euroopan parlamentin varapuhemies Roberts Zīlen kanssa ja kuuli europarlamentaarikko Virginijus Sinkevičiusia EU:n Itämeren aluetta koskevista strategioista, Euroopan komission kiertotaloudesta vastaavaa johtajaa Aurel Ciobanu-Dordeaa sekä kalastus- ja valtameriasioista vastaavaa komission jäsentä Cóstas Kadísia.
Baltian maiden ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen tapaamiseen osallistui Pohjoismaiden neuvoston tarkkailijana myös kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.).
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Itämeri-valtuuskunta erillisrahoitusinstrumentti Cóstas Kadís Aurel Ciobanu-Dordea Roberts Zīle Jean-Charles Ellermann-Kingombe Virginijus Sinkevičiusin Mikko Polvinen Jukka Savolainen Krista Mikkonen Itämeri Euroopan unioni Venäjä nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas käännytyslaista: Olen tosi luottavainen siihen, että tästä saadaan hyvä lopputulos

Perussuomalaiset haluaa Suomen kantavan vastuunsa Naton yhtenä turvallisuudentuottajana

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Puhemies Halla-aho: Suomen ja Viron suhteet ovat nyt läheisemmät kuin koskaan – ”Venäjän hyökkäyssota alleviivaa tarvetta vahvemmalle yhteistyölle monella alalla”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















