Tuulisella 2020-luvulla maailma on jatkuvan muutoksen keskellä. Eduskunnan puhemies, presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että jatkossa Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa sellaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtoon, jolla on taipumusta toiveajatteluun ja ideologiseen sokeuteen. Presidenttinä Halla-aho ei olisi valmis myöskään viihdyttäjän rooliin. – Mielestäni päätöksentekijän tärkein tehtävä on ennakoida ja ratkaista uhkia, jotta tavalliset kansalaiset voisivat elää positiivista elämää – kukin valitsemallaan tavalla.

Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toteaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on radikaalisti muuttunut siitä, mitä se oli vuoden 2018 presidentinvaalien alla. Uudesta linjasta ja tilannekuvasta vallitsee silti presidenttiehdokkaiden kesken suhteellisen yhteinen näkemys.

-Valittiinpa presidentiksi kuka tahansa ehdokkaista, valinta ei juuri vaikuta siihen, että Suomi edelleen jatkaa Ukrainan tukemista, tai että Suomen ja Venäjän suhde ei ole enää luottamus- ja sopimuspohjaista, vaan se perustuu Venäjän muodostaman uhan patoamiseen, yhdessä samanmielisten maiden ja liittolaistemme kanssa.

Halla-aho katsoo, että maailma on 2020-luvulla jatkuvan muutoksen keskellä, ja kylmää kyytiä on todennäköisesti luvassa tulevinakin vuosina.

-Elämme vihamielisessä ympäristössä, missä mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa. Jatkuvuuden tilalle on tullut muutos. Nyt tarvitaan kykyä analysoida tapahtumia ja reagoida niihin.

-Me näemme mitä esimerkiksi Gazassa ja Lähi-idässä tapahtuu, Kiinan toiminta Taiwanin suunnalla on yhä aggressiivisempaa. Jos siellä ajaudutaan konfliktiin, tavalla tai toisella Yhdysvallat ja Eurooppa ovat siinä mukana. Meidän onkin nyt varauduttava tulevaan ja purettava riippuvuuttamme kiinalaisesta teollisuudesta. Myös Afrikassa ja Lähi-idässä muhii uusi siirtolaispommi, ja kuten olemme nähneet, Venäjä voi hyödyntää siirtolaisvirtoja omassa hybridisodassaan, Halla-aho sanoo. Hän puhui maanantaina Töölön kirjastossa Helsingissä.

Katso Halla-ahon ja Teemu Keskisarjan puhetilaisuus täältä (juttu jatkuu videoikkunan alla):

Puhemies Jussi Halla-aho ja kansanedustaja Teemu Keskisarja puhumassa Töölön kirjastossa. 27.11.2023. 1 h 28 min.

Tarkastelkaa, mitä ehdokkaat tehneet aiemmin

Halla-aho korostaa, että nykymaailmassa pienellä maalla, kuten Suomella ei ole varaa sellaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtoon, jolla on taipumusta toiveajatteluun, sinisilmäisyyteen ja ideologiseen sokeuteen.

Halla-aho kehottaakin tarkastelemaan ehdokkaiden aiempaa toimintaa.

-Kysymys ei ole jälkiviisaudesta, vaan siitä, onko tasavallan presidentillä halua ja kykyä arvioida ympärillään tapahtuvia asioita realistisesti. Nyt mukana on esimerkiksi ehdokkaita, jotka ovat kannattaneet Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, kannattaneet kaksoiskansalaisuuden sallimista venäläisille sekä kaksoiskansalaisten vapaata pääsyä puolustushallinnon virkoihin.

Presidentiksi pyrkivien joukossa on myös niitä, jotka ovat kannattaneet venäläisten oikeutta hankkia maata ja kiinteistöjä Suomesta sekä etenkin auttaneet Venäjää rakentamaan energia-ansaa, joka laukesi viime vuonna.

-Nämä ihmiset eivät ole venäläisiä agentteja, vaan he ovat epäilemättä olleet omasta mielestään Suomen ja suomalaisten asialla. Kuitenkin tällaiset virheet, joiden hintaa nyt maksetaan, kertovat taipumuksesta hyväuskoisuuteen ja katteettomaan optimismiin. Presidentille ne ovat vaarallisia ominaisuuksia aikana, jolloin mitä tahansa voi tapahtua koska vain.

Viime päivinä itärajan tilanne on puhututtanut kansaa. Halla-aho muistuttaa, että tässäkin asiassa Suomi on sinisilmäisyyttään rakentanut itse itselleen turvapaikkajärjestelmästä ansan – kaikista varoituksista huolimatta.

-Venäjä on vihamielinen valtio, joka pyrkii vahingoittamaan naapureitaan. Tietenkin se työntää rajalle afrikkalaisia ja arabeja, koska Venäjä tietää, että tällä tavoin se pystyy aiheuttamaan eripuraa ja epäjärjestystä Suomeen. Kun haukumme Venäjää tästä tilanteesta, syy on todellisuudessa meissä itsessämme, kun emme ole aiemmin estäneet turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Viro, Latvia ja Puola pystyvät toimimaan tässä tilanteessa, vaikka ne ovat samojen EU-lakien ja sopimusten piirissä kuin Suomikin on.

Pykälien venyttäminen vain suomalaisten hyväksi

Suomessa asuu myös huomattava venäläisvähemmistö. Halla-aho olisi valmis lopettamaan kaksoiskansalaisuusjärjestelmän tai vähintäänkin vaikeuttamaan sitä. Minimissään kaksoiskansalaisuus tulisi Halla-ahon mukaan rajoittaa ystävällismielisten maiden kansalaisiin.

Halla-aho muistuttaa, että kaksoiskansalaisuus ei ole vastavuoroista Venäjän kanssa.

-Täällä asuvat kaksoiskansalaiset ovat Venäjän näkökulmasta vain Venäjän kansalaisia. Kuten tiedämme, Venäjä pidättää itsellään oikeuden ”suojella” venäläisiä, asuivatpa he missä hyvänsä. Siksi Venäjän kaksoiskansalaiset ovat ilmeinen turvallisuusriski Suomelle.

Koska lainsäädäntö ei voi ennakoida kaikkia eteen tulevia tilanteita, toimeenpanovalta voi joutua tulkitsemaan luovasti tai jopa venyttämään lain säännöksiä, jotta lain henki, perimmäinen tarkoitus, toteutuisi. Halla-aho kuitenkin korostaa, että tilapäisesti, pykäliä venytettäisiin vain Suomen ja suomalaisten hyväksi eikä vahingoksi.

-Esimerkki pykälien venyttämisestä suomalaisten vahingoksi on esimerkiksi se, kun presidenttiehdokas Pekka Haavisto ulkoministerinä painosti virkamiehiä laittomiin toimiin saadakseen junailtua Suomeen Isis-järjestöön kuuluneita naisia al-Holin leiriltä Syyriasta. Mielestäni presidentin tulisi kuitenkin olla suomalaisten puolella.

Halla-aho luottaa kirjoissa vanhoihin klassikkoihin

Presidenttiehdokkaiden persoonallisuutta ruoditaan juuri nyt mediassa aivan yhtä innokkaasti kuin poliittisia ansioita ja tekoja. Halla-aho myöntää, että häntä on toisinaan moitittu turhasta synkistelystä ja negatiivisuudesta. Halla-aho kuitenkin sanoo ajattelevansa, että päätöksentekijän tehtävä ei ole viihdyttää ihmisiä.

-Mielestäni päätöksentekijän tehtävä on tunnistaa, ennakoida ja ratkaista uhkia, jotta tavalliset kansalaiset voisivat elää positiivista elämää – kukin valitsemallaan tavalla. Tässä tilanteessa ongelmien tunnistaminen ja ennakointi vain edellyttää tiettyä pessimismiä, koska yltiöpäinen positiivisuus voi tehdä sokeaksi ilmeisillekin vaaroille. Viime vuodet ovat opettaneet tästä paljon.

Presidenttiehdokkailta kysytään myös paljon kulttuurikysymyksiä, kuten minkä kirjan ovat lukeneet viimeksi. Halla-aho tekee nyt paljastuksen, että hän luottaa kirjallisuudessa hyviksi havaittuihin, jo ennestään tuttuihin klassikoihin.

-Itse vältän uusien kirjojen aloittamista, koska aikaa on rajallisesti. Siinä mielessä aiemmin lukematon kirja on riski-investointi. Jos kirja on huono, mitä ei saa selville muuten kuin lukemalla kirjan, on se ollut hukkaan heitettyä aikaa.

-Luen pääasiassa kirjoja, jotka olen lukenut ennenkin, ja jotka tiedän hyviksi kirjoiksi. Tässä on toki se varjopuoli, että tällä menetelmällä oppii vähemmän kuin jos lukisi paljon kirjoja joita ei ole aiemmin lukenut.

SUOMEN UUTISET