PS: Eläinsuojelulain uudistuksessa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa

Voimassa oleva eläinsuojelulaki on yli 20 vuotta vanha. Nyt lakia ollaan uudistamassa. Lakiesityksen sisällöstä on saatu jo aiemmin esimakua ja tänään hallitus julkisti esityksensä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista.

– Olemme laatineet useita kirjallisia kysymyksiä sekä kirjoituksia eläinsuojelulain epäkohdista. Peräänkuulutamme muun muassa tiukempia rangaistuksia eläinten kaltoinkohtelusta ja tehokkaampaa viranomaistoimintaa eläinsuojelun osalta. Olemme vaatineet jatkuvan juomavedensaannin turvaamista sekä tunnistusmerkintää pakolliseksi ainakin koirille, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.

Lakiehdotus poiki runsaasti palautetta

Lakiehdotus oli jo alkuvuodesta lausuntokierroksella ja se poiki lähes 400 palautetta. Perussuomalaisten edustajien yhdessä laatima palaute oli yksi näistä.

– Nostimme palautteessamme esille muun muassa edellä mainitut tärkeät epäkohdat. Hallitus on nyt tehnyt linjauksensa siitä, miten lakiesitystä muutetaan saadun palautteen pohjalta. On hienoa, että hallitus on ottanut perussuomalaisten palautteen ainakin osittain tosissaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri toteaa.

Mahdollisuus jatkuvaan vedensaantiin

Eläinten mahdollisuutta jatkuvaan vedensaantiin parannetaan lakiesityksessä siten, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä.

Tämä on perussuomalaisten mukaan hyvä edistysaskel, mutta turkiseläinten osalta he eivät ole vielä tyytyväisiä.

– Niiden kohdalla jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi vain siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Hallituksella pitäisi olla kanttia turvata jatkuva juomavesi kaikille turkiseläimille. Turkiseläimet nuolevat janoonsa jatkossakin jääkalikkaa, kansanedustajat paheksuvat.

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lakiin

– Koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin sisällyttäminen lakiin oli erittäin hyvä asia. Hienoa, että hallitus on ottanut vakavasti meidänkin palautteen tästä asiasta.

Kansanedustajat toteavat, että myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja samalla niiden rekisteröinti tietokantaan olisi ollut eläinten oikeuksien näkökulmasta hyvä uudistus.

– Sirutettu kadonnut eläin voidaan hyvällä prosentilla jäljittää ja palauttaa tehokkaasti takaisin kotiin. Siruttaminen ja rekisteröinti kaupanteon yhteydessä puolestaan rajoittaa pentutehtailua ja eläinten salakuljetuksia. Lisäksi tunnistusmerkintä edistää osaltaan vastuullista eläintenpitoa, koska eläimen hylänneet omistajat saataisiin turvamerkinnän avulla suuremmalla todennäköisyydellä vastuuseen teostaan.

Eläimille hyvinvointia tiloja hankaloittamatta

Lainsäädännön on perussuomalaisten mukaan tähdättävä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta suomalaisten tilojen toimintaa ei saisi hankaloittaa liikaa ja siirtymäaikojen on oltava riittävän pitkät.

– Alkutuottajien kate on pieni, kun leijonan osa myyntihinnasta jää kaupalle. Tämä ei ole reilua tuottajia kohtaan. Kuluttajien vaatiessa eettisempiä tuotteita monilla tiloilla panostetaan eläinten hyvinvointiin, mikä edellyttää investointeja. Eettisemmän kotimaisen tuotannon pitäisi näkyä nykyistä voimakkaammin myös kuluttajien valinnoissa, kansanedustajat toivovat.

Viranomaistoimintaa tehostettava

Kansanedustajat huomauttavat, että viranomaistoimintaa eläinsuojelun osalta pitäisi tehostaa lakiuudistuksen yhteydessä tomerammin.

– Muun muassa kynnys ottaa kaltoin kohdeltu eläin pois omistajaltaan on liian korkea. Tähän ei ole tulossa riittäviä muutoksia lakiuudistuksen yhteydessä. Vahva omaisuudensuoja hankaloittaa vastaisuudessakin puuttumista eläimiin kohdistuviin väärinkäytöksiin. Tuomiot eläinsuojelurikoksista ovat heppoisia eikä valvontaan ole tarpeeksi resursseja. On pöyristyttävää, kuinka usein joudumme lukemaan lehdistä eläinten kaltoinkohtelusta. Tätä touhua ei voi vain katsella kädet taskussa.

– Hyvä eläintenpito ei valitettavasti ole itsestäänselvyys ja lakia sekä viranomaisia tarvitaan turvaamaan eläinten hyvinvointia. Lain olisi mahdollistettava puuttuminen ongelmatapauksiin heti kun ne tulevat tietoon – ei siinä vaiheessa, kun eläin on jo raato. Suomellakin on paljon parannettavaa eläinsuojelun saralla. Kahdeksan vuotta valmistelussa olleessa eläinsuojelulaissa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa parantaa eläinten hyvinvointia.