

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Puolet vuonna 2000 syntyneistä lapsista kärsinyt köyhyydestä – tutkimus avaa lohduttoman näkymän Ruotsin tulevaisuuteen
Puolet Ruotsissa asuvista vuonna 2000 syntyneistä lapsista on kokenut köyhyyttä. Viidesosa vuosiluokan lapsista on syntynyt ulkomailla ja heistä köyhyydessä ovat eläneet lähes kaikki. Millenniebarnen-tutkimuksesta vastaavat Malmön yliopisto sekä Pelastakaa Lapset -järjestö ja siitä raportoi muun muassa SVT.
Malmön yliopiston professori Tapio Salonen on halunnut koko ikänsä selvittää kokonaisen lasten vuosiluokan taloudelliset olot syntymästä aikuisuuden kynnykselle. Millenniebarnen-tutkimus antaa samalla kuvan siitä, mitä Ruotsilla on mahdollisesti odotettavissa tulevina vuosikymmeninä.
– Tutkimuksen tulokset alleviivaavat tarvetta uudistaa koko perhepoliittinen tukijärjestelmä siten, että kaikkein syrjäytyneimmät perheet voitaisiin nostaa pois taloudellisesta kurjuudesta, Salonen korostaa SVT:n haastattelussa.
Salonen ei sitä tutkimuksessaan sano, mutta Ruotsissa on satojen tuhansien syrjäytyneiden lasten ja kasvavien nuorten joukko, josta kuullaan jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Ongelmalähiöiden jengeillä ja klaaneilla on vankka tieteellinen taustansa.
Toinen puoli totuutta
Ruotsissa syntyneiden ja maahan muuttaneiden vuonna 2000 syntyneiden määrä on kokonaisuudessaan 113 432 lasta. Runsaat puolet lasten molemmista vanhemmista ovat syntyneet Ruotsissa. Köyhyyttä lapsista on kokenut 53 726 eli 47,4 prosenttia koko joukosta. Ulkomailla syntyneiden määrä vuosiluokasta on 26 000 lasta ja heistä 22 500 on elänyt puutteessa ainakin jonkin aikaa.
– Perheet ovat erityisen haavoittuvia heti maahan saavuttuaan. Näyttää olevan myös niin, että taloudellinen syrjäytyminen kulkee ulkomailla syntyneiden lasten mukana koko heidän lapsuutensa ajan, Salonen sanoo.
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla tilanne on hankala. Kokonaista 9 000 lasta 11 000 lapsen joukosta on ollut taloudellisesti ahtaalla, kun tarkastellaan koko tutkimusajanjaksoa 17 ikävuoteen asti.
Köyhyys myös kantaruotsalaisten riski
Lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa köyhyyden riski on muuta ryhmää pienempi, tosin merkittävä edelleen. Noin 29 prosenttia eli 20 000 lasta 69 000 lapsen joukosta on joutunut kokemaan taloudellista vähäosaisuutta.
Yksinhuoltajien kohdalla lasten syrjäytyminen kasvaa erityisen suureksi. Köyhyysriski perusperheen lapsilla on 19 prosenttia, kun se yksinhuoltajien lapsilla on tutkimuksen mukaan 87 prosenttia.
– Tutkimuksen tulokset heittävät varjon ennen kaikkea perhepoliittisen tuen ylle, sitä on huononnettu viimeiset 20 vuotta. Tukitasot ovat pysyneet samana, vaikka esimerkiksi vuokrat ovat nousseet.
Railot kasvavat väestöryhmien välillä
Vuodesta 2000 vuoteen 2016 mediaanitulot kasvoivat Ruotsissa 60 prosenttia. Lapsiköyhyys on pienentynyt, mutta kuilu väestöryhmien välillä on kasvanut. Ja nyt päälle on iskenyt vielä pandemia. Suljetussa yhteiskunnassa perheen merkitys kasvaa.
Perheissä, joissa on lapsia neljä tai enemmän, köyhyysriski korostuu ja se myös jatkuu pidempään. Kaksi kolmannesta lapsista, vaikka perheen molemmat vanhemmat olivat läsnä, kärsi köyhyydestä tai sen uhasta.
Matemaattisesti Ruotsin tulevaisuutta tutkaillen näkyvissä on haastavia aikoja. Jos vuoden 2000 jälkeisistä ikäluokista puolet ovat syrjäytymässä tai sen uhan alla, se tarkoittaa ajan myötä miljoonaa vihaista 12-30 vuotiasta nuorta ihmistä, jotka vaativat ehkä keinojakin kaihtamatta osaansa hyvinvointivaltion menestyksestä.
Professori Salosen tutkimus valottaa kyllä ansiokkaasti vuonna 2000 syntyneiden lasten taloudellista arkea, mutta löytää esilletulevien ongelmien ratkaisuksi ainoastaan lisärahan lappaamisen tukijärjestelmään. Raha on eittämättä yksi osa ratkaisua, mutta yksin sillä ei saada aikaan valoisampaa tulevaisuutta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Uumajan yliopisto MAU Malmön yliopisto Tapio Salonen yksinhuoltajat köyhyyden riski perhepoliittinen tukijärjestelmä Millenniebarnen segregaatio ongelmalähiöt lapset Pelastakaa Lapset ry Maahanmuuttopolitiikka Perheenyhdistäminen Syrjäytyminen Jengit Tutkimus Köyhyys maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Ainoa kestävä tapa torjua köyhyyttä on lisätä tuottavan työn määrää – ”Se onnistuu vain keventämällä palkansaajan ja yrittäjän vero- ja maksutaakkaa”

Ranne: Punavihreä, maailmaa pelastava ja suomalaisia kurittava hallitus tekee selväksi, että perheen elättäminen on kallista ja lasten hankkiminen ilmastonvastainen teko

Koponen tahtoo hyödyntää hyväntekeväisyystyössä kertynyttä kokemustaan eduskunnassa: ”Monen tavallisen kansalaisen elämä on muuttunut selviytymistaisteluksi”

Immonen: Suomi ei kykene huolehtimaan tällä hetkellä edes omista kansalaisistaan, mutta silti rajat ovat jatkuvasti auki järjestelmäämme hyväksikäyttäville maahantulijoille

Halla-aho: ”Olisi harhainen ajatus, että lähiöissä syrjäytyvät maahanmuuttajat olisivat vetotekijä, jolla houkutellaan osaajia Suomeen”

Tuloerot kasvavat Ruotsissa – suurimpia suhteellisia häviäjiä ovat eläkeläiset, työttömät sekä opiskelijat
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.