Purra: Hallitus ei väisty tieltään talouden vahvistamiseksi

Eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota keskiviikkona. Käsittelyn pohjana oli tiistaina valmistunut valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti puheessaan hallituksen määrätietoista etenemistä hallitusohjelman kanssa.

Vuoden 2024 talousarvioehdotus on 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, ja valtion lopullinen nettolainanottotarve ylittänee 10 miljardia euroa, kertoi Riikka Purra.

– Tilanne on julkisen talouden näkökulmasta vakava. Julkisen velan kasvu on vaarallisen nousevalla uralla. Hallitus jatkaa määrätietoisesti entistä ajankohtaisemman hallitusohjelmansa toteuttamista.

– Hallituksen päättämistä sopeutustoimista huolimatta alijäämä kasvaa yli kolmen prosentin vuonna 2024 ja edelleen noin 3,4 prosenttiin vuonna 2025. Talouden näkymät ovat kovin epävarmat. Uusi ennuste valmistuu ensi viikolla, eikä se tule näyttämään parempaa vaan huonompaa.

– Julkisen talouden velkasuhde on ensi vuonna lähes 77 prosenttia. Taakka on kasvanut vuosikausia samaan aikaan kun muut Pohjoismaat menevät toiseen suuntaan.

Velkasuhde nousevalla uralla

Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen sekä kasvavat velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla myös jatkossa, myönsi Purra.

– Talouden kuva on toden totta utuinen, ja tulevaan kasvuun ja verotuloarvioon liittyy merkittävä määrä epävarmuutta. Geopoliittinen tilanne ei helpota talouden tilannekuvan muodostamista. On varauduttava ikäviin yllätyksiin ja riskien realisoitumiseen. En voi liiaksi korostaa, kuinka vakava tilanne on. Poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan määrätietoisuutta, rohkeutta ja selkärankaa.

Hallitus oikealla tiellä

Purran mukaan tilannekuva vahvistaa sitä käsitystä, että hallituksen talouspoliittinen strategia on oikea ja tarpeellinen.

– Palaamme noudattamaan kurinalaista budjettipolitiikkaa. Palaamme tiukkaan kehysmenettelyyn, josta edellinen hallitus lipsui ja luopui.

– Kehysmenettely pitää meidät poliitikot kurissa ja tarjoaa kuluttajansuojaa äänestäjälle ja veronmaksajalle. Meillä ei ole varaa enää kalliiseen intressiryhmätalouspolitiikkaan. Kehystaso nousee vaalikauden keskivaiheilla, ja tämä johtuu siitä, että joudumme valitettavasti varautumaan edellisen hallituksen luomaan menopaineeseen sote-uudistuksesta. Hyvinvointialueiden talous on huonossa kunnossa, ja varsinkin kalliit ostopalvelut vievät alueiden talouden rankasti alijäämäiseksi jo kuluvana vuonna, arvioiden mukaan jopa 1,3 miljardia euroa, pahimmassa tapauksessa enemmän.

– Aika näyttää, mikä on alueiden elinkelpoisuus. Hallitusohjelmassa on joitakin kirjauksia siitä, miten alueiden taloudenpitoa saadaan parannettua, mutta nykytilanteen valossa näkymä on täälläkin synkkä. Hyvinvointialueiden paisuvat menot on pakko saada kuriin, koska ikääntyminen joka tapauksessa takaa rahantarpeen kasvun.

Korot riskinä

Valtiovarainvaliokuntakin kiinnitti huomiota valtion korkoriskeihin. Muutamia vuosia sittenhän keskuspankit painoivat yleisen korkotason nollaan tai sen alle. Myös pitkät valtiolainojen korot painuivat nollaan rahapolitiikan tuolloisen virityksen vuoksi, muistuttaa Purra.

– Korkolasku tulikin sitten kaikesta huolimatta maksettavaksi – hallituksen talousarvioehdotuksessa ensi vuodelle korkoihin budjetoidaan yli kolme miljardia euroa. Korkolasku on poissa kaikesta hyvästä, kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta. Valtion velan kasvavat korkokulut ja krooniset alijäämät johtavat yhdessä epäedulliseen velkadynamiikkaan ja velkasuhteen kasvuun.

Hallitus ei kalastele suosiota vaan tekee välttämättömiä asioita

Purran mukaan on olemassa selvä riski siitä, että Suomi ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa alijäämälle asetetun kolmen prosentin viitearvon ensi vuonna.

– Loppusuoralla valmistumassa olevissa säännöissä kolmen prosentin alijäämän ylitys on peruste toimenpiteiden käynnistämiselle – mikä siis tarkoittaa uusien julkista taloutta vahvistavien toimien toteuttamista jo pian. Lisää säästöjä, enemmän kuin hallitusohjelmassa.

– Lunta tulee siis tupaan, mutta sitä suuremmalla syyllä hallitus pitää kiinni uskottavasta, määrätietoisesta ja tehokkaasta talouspolitiikasta hyvin vaikeassa tilanteessa. Se ei aina ole yksinkertaista eikä välttämättä äänestäjien suosiossa, mutta täysin välttämätöntä.

Puheenvuoro katseltavissa eduskunnan sivuilla >