Sote-uudistuksessa hupenee rahaa paitsi terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen myös työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen eli palkkojen harmonisointiin, kun työntekijöitä siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta uusille hyvinvointialueille. Harmonisoinnista saattaa tulla liki puolen miljardin euron hintalappu kaikkien muiden kustannusten päälle.

Helsingin Sanomien järjestämässä aluevaalitentissä tänään eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat sote-uudistuksen rahoituksesta. Uudistukseen kasautuu jo nyt valtavasti taloudellisia paineita. Sote-kulujen on myös arvioitu valtakunnallisesti kasvavan jopa miljardilla eurolla vuodessa nykyisestä runsaan 20 miljardin tasosta.

Sote-uudistuksessa uusilla hyvinvointialueilla hupenee rahaa paitsi terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen myös työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen. Käytännössä puhutaan palkankorotuksista, kun työntekijöitä siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta uusille hyvinvointialueille. Tällä tarkoitetaan palkkojen harmonisointia.

Yksistään palkkojen harmonisoinnin hintalapuksi on arvioitu jopa 400-500 miljoonaa euroa. Hallituksen oman arvion mukaan palkkojen yhteensovittamisen hintalapuksi tulisi kuitenkin vain 124–434 miljoonaa euroa vuodessa, mikä useiden muiden arvioiden mukaan on satoja miljoonia euroja liian vähän.

Saarikon mukaan korvamerkittyä muutosrahaa järjestyy

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan sote-uudistukseen olisi erikseen olemassa korvamerkittyä muutosrahaa, jota palkkaharmonisoinnin lisäksi kuluu myös ICT-järjestelmiin. Saarikon mielestä on selvää, että palkat pitää yhtenäistää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että soten muutoskustannuksiin, joihin siis kuuluvat myös ICT-kustannukset, ei tosiasiassa ole varattu riittävästi rahaa.

– Useampi hyvinvointialue on jo ilmoittanut huolensa siitä, että uudistus ei käynnisty ajallaan, mikäli rahoitukseen ei tule korjausta. Tietysti on hyvä, että lisäbudjetti on tulossa, mutta se ei tule olemaan riittävä. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa on jo kertonut, että hyvinvointialuetta on vaikea saada käyntiin ajallaan.

Kaikki haluavat kaikkea lisää, mutta mistä rahat?

Purra totesi, että kun aluevaalien alla puhutaan palkkojen harmonisoinnista ja samaan aikaan kaikki puoluejohtajat haluavat sote-sektorille lisää resursseja ja parempia palveluja, niin kukaan ei halua puhua siitä, mistä tarvittavia rahoja otetaan.

Soten rahoitus perustuu valtion rahoitukseen, eikä maakuntaveroa ole näillä näkymin tulossa. Purra huomautti, että jos kehysten sisällä halutaan tehdä asioita ilman velanottoa, se ei ole mahdollista ellei rahaa oteta ensin jostain muualta pois.

– Näistä asioista puheenjohtajapaneeleissa ei haluta puhua. Kun perussuomalaiset esittää omia esityksiään, ne halutaan sivuuttaa, Purra ihmetteli.

Päästökauppatulot ohjattava soteen

Perussuomalaiset esitti viime viikolla, että Suomen päästökauppatulot ohjattaisiin sote-alan rahoitusvajeen korjaamiseen. Suomelle kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa tuloja.

– Miksi me emme voisi tehdä niin? Päästökauppatulojen perässä on esimerkiksi EU-komissio, joka haluaisi käyttää rahoja esimerkiksi sosiaalirahastoon ilmastopolitiikassa, jota onneksi hallitus toistaiseksi vastustaa. Hyvä kysymys kuitenkin on, miksi me emme koskaan puhu siitä, mistä saataisiin lisää rahaa? Purra kysyi.

Mistä rahaa saadaan palkkojen harmonisointiin ja kaikkeen kivaan, mitä puoluejohtajat ovat pitäneet esillä aluevaalien alla, on todellakin hyvä kysymys.

Vihreiden Iiris Suomelan mukaan rahat ”tulevat veronmaksajilta, jota rahaa saataisiin, kun yhteiskunta pyörii”. Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui yhtä epämääräisesti, sillä Marinin mukaan ”rahaa riittää, jos tarpeita ilmenee”.

SUOMEN UUTISET