Purra: Rajojen vastustajilta unohtuu, että demokratiaa ei voi olla olemassa kuin suljetuissa yhteisöissä

Suomi-Areenassa keskusteltiin tänään teemoista, jotka koskivat rajojen ja rajanvedon merkitystä ihmiselämälle. Paneelikeskusteluun osallistuneet kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajat Atte Kaleva, Hilkka Kemppi ja Riikka Purra olivat hieman eri painotuksin samanmielisiä siitä, että rajoja tarvitaan. Vaikka eduskunnassa tunnetusti esiintyy täysin toisenlaistakin ajattelua, perussuomalaisten Purra muistutti, että rajojen merkitys konkretisoituu monille vasta silloin, kun eteen on kasautunut ongelmia.

Mitä rajat merkitsevät ihmisyhteisölle? Voiko ilman rajoja olla turvaa? Voiko samanaikaisesti olla olemassa hyvinvointivaltio ja täysin avoimet valtiorajat? Muun muassa näistä teemoista kertoivat näkemyksiään kansanedustajat Atte Kaleva (kok), Hilkka Kemppi (kesk) ja perussuomalaisten Riikka Purra Suomi-Areenan paneelikeskustelussa maanantaina iltapäivällä.

Paikoin filosofisen debatin rajapintaa tavoittaneen keskustelun pohjana oli sosiologian emeritusprofessori Frank Furedin kirja Rajat merkitsevät, josta on äskettäin ilmestynyt suomennos Suomalaisuuden Liiton toimesta.

Kuilu kasvaa poliittisen eliitin ja kansan välillä

Furedin kirja puolustaa rajojen ja rajanvedon merkitystä ihmiselämälle. Kirja pohjautuu havainnolle, jonka mukaan länsimaiset yhteiskunnat ovat vähitellen vieraantuneet rajoista ja rajan vetämisestä, mikä näkyy elämää merkityksellisesti perustavanlaatuisten erotteluiden ja rajojen kyseenalaistamisena.

Rajojen, kuten kansallisvaltion rajojen tai vaikka sukupuolien välisten rajojen, puolustajan eteen saatetaan nostaa esimerkiksi rasistikortti, tarkoituksena keskustelun tyrehdyttäminen. Purra kuitenkin totesi, että tavan kansalaiselle on vaikea ymmärtää, miten esimerkiksi sosialismista kumpuava liittovaltion ajaminen voisi olla järkevää.

– Tässä on nähtävissä ero poliittisen ja akateemisen eliitin ja tavallisten kansalaisten välillä. Suurin osa suomalaisista haluaa, että meillä on rajat ja kansa myös ymmärtää, että miehen ja naisen välillä on ero ja niin edelleen.

Keskustan Kemppi oli samoilla linjoilla ja totesi, että turvallisuuden näkökulmasta rajoja tarvitaan.

– Se keskustelu, mitä eduskunnassa on käyty, esimerkiksi itärajan sulkemisen ympärillä, on erittäin tärkeää, Kemppi sanoi.

Perussuomalaiset sai rajavartiolakiin läpi pitkäaikaisen vaatimuksensa siitä, että itäraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan. Purra huomautti, että perussuomalaiset on ajanut läpi hätätilapykälää lakiin jo vuosikaudet, mutta vasta nyt eduskunnasta löytyi vastakaikua.

Kansallisvaltioiden merkitys korostui pandemiassa

Kokoomuksen Kaleva ihmetteli, että usein samat ryhmät, jotka haluavat poistaa kansallisvaltioiden rajoja, kuitenkin samaan aikaan haluavat ylläpitää yksityisiä ”turvallisen tilan” rajoja.

– Woke-porukoiden sisäinen paradoksi on, että rajoja poistetaan vain silloin, kun se sopii heille, mutta toisissa yhteyksissä muureja pystytetään voimakkaasti.

Toisaalta juuri valtioiden välisiä rajoja on voimakkaasti madallettu esimerkiksi EU-alueella, jossa jäsenvaltioiden kansalaiset voivat ylittää toisten EU-valtioiden rajoja melko vapaasti.

Purra huomautti, että ongelmia on nähty, esimerkiksi koronapandemian alussa, jolloin EU-jäsenvaltiot eivät kyenneet sopimaan keskenään rokotteista ja suojavälineistä.

– EU:sta kansallisvaltioiden suvereniteetti nousi välittömästi suojaamaan jäsenvaltioiden omia kansalaisia, kuten toki kuuluu ollakin.

Purra jatkoi, että rajattomasta utopiasta unelmointi on noussut vahvaan asemaan yliopistomaailmassa, erityisesti yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.

– Yliopistoissa opiskelijoita ja tutkijoita sosiaalistetaan ajattelutapaan, jonka mukaan rajoja ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla. On jopa eräitä hyvin korkeassa asemassa olevia kansainvälisen politiikan professoreita, jotka ovat sitä mieltä, että rajavalvonta on moraalisesti väärin ja että ulkomaalaisilla tulisi olla samat demokraattiset oikeudet maan sisällä kuin maan omilla kansalaisilla, koska muu olisi syrjintää. Arkijärjellä ajateltuna tuossa ei kuitenkaan ole mitään järkeä, Purra sanoi.

EU hamuaa yhä lisää valtaa

Keskusteluun osallistuneet kansanedustajat olivat keskenään melko samanmielisiä siitä, että rajoja tarvitaan. Suomen eduskunnassa, erityisesti vihervasemmiston piirissä, tunnetusti kuitenkin myös esiintyy täysin päinvastaista ajattelua.

Purra totesi, että rajojen tarpeellisuus konkretisoituu monille vasta silloin, kun eteen on kasautunut ongelmia.

– Rajoja vastustavilta tahoilta monesti unohtuu, että demokratiaa ei voi olla olemassa muualla kuin suljetuissa yhteisöissä. Vastaavasti antelias tulonsiirtojärjestelmä, kuten Suomessa, voi olla mahdollinen vain rajatulla alueella.

Purra huomautti, että EU hamuaa itselleen yhä enemmän valtaa jäsenvaltioilta. Tällä hetkellä Suomessa kärvistellään esimerkiksi sen kanssa, voidaanko Brysselissä päättää jo Suomen metsäpolitiikasta, eli kuinka paljon Brysselissä voidaan tehdä päätöksiä, joihin Suomen kansalaiset eivät voi vaikuttaa.

– Kuitenkin juuri siihen suuntaan ollaan menossa, eli EU on kehittymässä kohti liittovaltiota. Mikäli eduskunnasta löytyy perussuomalaisten lisäksi muitakin, jotka vastustavat tätä kehitystä, nyt tarvittaisiin lisää ääntä.

Joko Putin-kortin heiluttelu loppuisi?

Purra esitti, että nykypäivänä ihmisillä on kuitenkin mahdollisuuksia miettiä ja valita mitä rajoja itse noudattaa.

– En kuitenkaan voi sietää rajattomuusideologioiden hieromista toisten naamaan. Valitettavasti se on nykyään hyvin yleistä.

Rasistikortin lisäksi suomalaisessa politiikassa tunnetaan myös niin sanottu Putin-kortti, jota käytetään usein erimielisyyksien vaientamiseksi.

Purra muistutti, että kun eduskunnassa käsiteltiin surullisenkuuluisaa EU-elvytyspakettia, perussuomalaisille nostettiin Putin-korttia.

– Tällä hetkellä tilanne on aika erilainen. Suurin osa Euroopan maista on sijoittunut, voimakkaastikin, Venäjää ja Putinia vastaan. Mutta jos EU:ssa lähiaikoina jälleen esitetään uusia ja vaikeita asioita, jotka tarkoittaisivat Suomelle lisää maksettavaa ja tottelemista, niin nähtäväksi jää, nouseeko Putin-kortti jälleen. Vai onko jo tänään sallittua vastustaa liittovaltiokehitystä ja EU:n ongelmallisia puolia, vai onko se edelleen jonkun mielestä pelaamista Putinin pussiin.