Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra katsoo, että rikoslain pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on alettu Suomessa käyttää poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi.

Riikka Purran mukaan kiihotuspykälän uusilla tulkinnoilla kavennetaan vaarallisesti kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvaa sananvapautta.

– Taustalla vaikuttaa relativismia korostava ”ylivalveutunut” ja yleensä monikulttuurinen ideologia, jota progressiivisiksi itseään nimittävät tahot junttaavat syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan, Purra kirjoittaa.

Purra arvostelee blogikirjoituksessaan rikostutkintoja, joita on aloitettu useita poliitikkoja kohtaan. Hän mainitsee muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd) kohdistuvat tutkinnat, jotka on aloittanut ylin valtakunnansyyttäjä.

Purran mielestä viranomaiset ovat alkaneet käyttää kiihotuspykälää vaientaakseen normaalin poliittisen keskustelun oikeudellisin keinoin.

Sananvapauden puolustaminen unohtunut

Purra käy blogikirjoituksessaan läpi sananvapauslainsäädännön historiaa aina 1960-luvulta nykypäivään. Hän toteaa, että monet läntiset yhteiskunnat, Suomi mukaan lukien, ovat hylänneet sananvapauden puolustamisen ihmis- ja perusoikeutena.

Nykyisen vihervasemmiston ajama, sananvapautta kaventava vihapuhepolitiikka juontaa Purran mukaan juurensa 1960-luvulla solmittuihin YK-sopimuksiin. Niiden pohjalle on sittemmin rakennettu sekä kansainvälinen että kansallinen sananvapautta sekä vähemmistösuojaa koskeva lainsäädäntö.

Kun sopimusten sanamuodoista kiisteltiin aikanaan YK:ssä, jäivät sananvapautta korostaneet länsimaat vähemmistöön, ja Neuvostoliittoa seurannut itäinen blokki pääsi vaikuttamaan sopimusten sisältöön.

– Neuvostoliitolla sekä sen kommunismiin alistamilla satelliittivaltioilla oli erittäin suuri merkitys Euroopan – ja Suomen – sananvapauslainsäädännön sekä ”vihapuheen” vastaisen politiikan vähittäisessä muovautumisessa, Purra toteaa blogissaan.

Tavalliset kansalaiset ihmeissään

Purran mukaan rikoslain kiihotuspykälän tulkinnat ovat nykyisin menneet selkeästi yli siitä, mitä kansalaisten perusoikeuksia varjelevissa länsimaissa edellytetään.

Tilanne on Purran mielestä hämmentävä paitsi poliittisen keskustelun kannalta myös tavallisille kansalaisille, jotka ovat saaneet sakkorangaistuksia arvostellessaan somekirjoituksissaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa mutta käyttäneet viranomaisten laittomaksi tulkitsemia ilmaisuja.

– Mikäli kansalaisten poliittisten oikeuksien pohjana pidetään laajaa sananvapautta, pitäisi kiihottamislain tarkkarajaisuutta tarkastella uudelleen, ja tärkeimpänä lähtökohtana tulisi pitää tavallisen kansalaisen oikeusturvaa.

– Liberaalien, moniarvoisten yhteiskuntien yhteinen tavoite oli pitkään edistys, jota on mitattu kansalaisvapauksien ja -oikeuksien lisääntymisellä suhteessa valtioon. Tähän läntiseen ideaaliin ylimmän valtakunnansyyttäjän viime vuosina toistuvasti ilmaisemat halut muun muassa sananvapaustuomioiden koventamiseen sekä poliisin jo kerran tutkimien juttujen uudelleen tutkimiseen sopivat huonosti, Purra kirjoittaa.

SUOMEN UUTISET